Siemenluettelo 2014 - Hyötykasviyhdistys

- 29 -kaan leikkaa liikaa, jos haluat parsasatoa seuraavanakinkesänä. Parsan punaiset marjat ovatmyrkyllisiä. Niitä voi käyttää siemenlisäykseen.Säilytys: Talveksi versoja voidaan pakastaa taiumpioida.‘MARY WASHINGTON’annos noin 5g / 2,10€ til.no 1279Tunnettu vanha lajike 1900-luvun alkupuolelta.Antaa varhain pitkiä, suoria varsia. Sopii sekävalkoisen että vihreän parsan kasvatukseen.Hyvä talven- ja taudinkestävyys. On resistenttimm. parsaruosteelle.PUNAPARSAHERNE(Sparrisärt)Tetragonolobus purpureusannos noin 2g / 2,40€ til.no 1927Yv. Kotoisin Välimeren alueen eteläosista.Kuuluu hernekasveihin. Korkeus n. 40-50cm.Lehdet kolmisormisia, kukat dramaattisen verenpunaisia.Varsi tanakka eikä tarvitse tukea.Säännöllisesti nelisärmäisessä palossa on neljäpitkittäistä siivekettä, joista johtuu sen toinennimi, siipipapu. Mainittiin jo Antiikin yrttikirjoissa.Ensimmäiset maininnat viljelystä Pohjoismaissaon Tanskanmaalta vuodelta 1673.1700-luvulla sitä kasvatettiin jonkin verranherraskartanoissa, mutta vasta 1800-luvullaviljely yleistyi säätyläisten keskuudessa. Se onedelleen melko tuntematon, mutta tutustumisenarvoinen vihannes. Lämpimänä kesänä kasvatusonnistuu avomaalla, mutta viileänä kesänä varmemminkasvihuoneessa. Maku muistuttaa parsanmakua. Voi viljellä koristekasvinakin! 1g =noin 15 siementä.Viljely: Esikasvatus huhtikuussa tai etelässäkylvö avomaalle toukokuussa, kun maa onlämmennyt. Siemenet kylvetään n. 5cm välein2-3cm syvyyteen. Taimiväliksi jätetään 15-20cm, koska juuristo on matala ja laaja. Ihanteellinenkasvulämpötila on yli 20 astetta, siksion hyvä käyttää alkukesästä harsoa. Nopeakasvuinen,kasvuaika noin 55vrk. Viihtyy aurinkoisessa,kalkitussa, kosteutta pitävässä, ravinteikkaassaja multavassa maassa. Kärsii herkästikuivuudesta.Korjuu: Erikoiset, kulmikkaat palot korjataan2-3cm pituisina, jolloin palon paino 1-2g. Nuorinamureita ja herkullisia! Vanhetessaan puutuvat.Tuleentuneina niistä voi käyttää siemenetja nauttia kuten silpoydinherneitä tai paahtaa jakäyttää kahvin korvikkeena. Saksassa sen toinennimi onkin ’Kaffee-Erbse’, kahviherne.Käyttö: Nuoret palot syödään kokonaisina.Keittoaika suolavedessä noin 10-15min. Myöskukat, varret, lehdet ja mukulamaiset varastojuuretovat syötäviä. Rusakoiden ja kanienherkkua!PAVUT(Bönor)Yv. Pavut jaetaan tavallisesti neljään ryhmään;tarha-, pelto-, ruusu- ja soijapapuihin. Kaikkiaanpapulajeja on n. 12000. Taloudellisestisuurin merkitys on Etelä-Amerikasta kotoisinolevilla tarhapavuilla. Niitä on viljelty ainakin8000 vuotta. Suomessa viljely alkoi 1700-luvulla.Pavut ovat lämpimän ilmaston kasveja. Kasvuhäiriintyy jo alle neljän asteen lämpötilassa.Palkokasvina papu pystyy ottamaan typpeäsuoraan ilmasta, viihtyen näin laihemmassakinmaassa. Ihanteellinen maaperä on runsashumuksinen,kevyt ja nopeasti lämpenevä; pH:ntulisi olla n. 7,0. Haitallisin kasvitauti on pavunlaikkutauti, sateiset säät lisäävät tämän taudinesiintymistä. Myös pahka- ja harmaahome saattavatkiusata. Sato on korjattava ennen kuin siemenetkasvavat liian isoiksi. Sisältää runsaastivalkuaisaineita. Syödään aina keitettyinä, silläraakoina sisältävät myrkyllisiä glykosideja.HÄRKÄPAPU(Bondböna)Vicia fabaYv. Kylmänkestävä härkäpapu kuuluu virnansukuun, ja on yksi vanhimmista ja ehkä vanhinviljelty palkokasvi. Pystykasvuinen, tanakkavartinenja kärhetön. Tietoja härkäpavun käytöstäon 4500 vuoden takaa. Todennäköisesti seon kotoisin Lähi-idän ja Välimeren seuduilta.Suomeen härkäpavun toivat kiertävät munkit jo1200-luvulla. Se oli Mauno Ladonlukon maalaissavuodelta 1234 niiden kasvien joukossa,joista oli maksettava kirkolle kymmenykset.Tunnetaan myös pelto-, hevos- ja talonpoikaispavunnimellä. Korkeus 50-100cm. Lehtihangoissa2-5 valkoista kukkaa, joissa mustapilkku. Sietää jopa -4 pakkasastetta. Käytetäänravinto- ja viherlannoituskasvina. Tärkeä valkuaislähde:siemenet sisältävät proteiinia lähes30%. 100g = n. 60-90 siementä.Viljely: Vaatimaton maalajin suhteen. Menestyyraskailla, syvämultaisilla ja hyvin vettä pidättävillämailla. Ravinnetilan tulee olla hyvä.Maa lannoitetaan viikkoa ennen kylvöä esim.