Siemenluettelo 2014 - Hyötykasviyhdistys

- 56 -Viljely: Kostea, runsasravinteinen savi- tai multamaa.Kylvö mieluimmin syys-lokakuussa.Keväällä kylvettäessä vähintään neljän viikonkylmäkäsittely (0-5°C), mielellään kosteaanhiekkaan kylvettynä. Lopullinen taimiväli 50-100cm. Siementen itävyys säilyy 40 kuukautta.Siemeniä ei peitetä, itää valossa. Kylväytyy helpostiitsestään.Korjuu: Kukkavarsi leikataan kukinnan alussa,myöhemmin se on liian kova syötäväksi tai hillottavaksi.Lehdet kerätään nuorina ja pehmeinä.Käyttö: Koko kasvia voi käyttää. Lehdet ja siemenetsopivat tuoreina tai kuivattuina keittoihinmausteeksi. Nuoria varsia ja lehtiruoteja käytetäänkuorittuna tuoreeltaan tai hillottuna leivonnaisiin.Juuret voi kuivata ja jauhaa jauhoksija kukat voi keittää ja valmistaa ruoaksi kutenkukkakaalia. Lehdet käyvät salaatteihin ja kasvispaistoksiin.Tuoksu aromaattinen, miellyttävä.Edistää ruuansulatusta. Viljellään alkoholi-,virvoitusjuoma-, makeis- ja lääketeollisuudentarpeisiin. Lehdet ja siemenet sopivat tuoksusekoituksiin,joihin kuivattu juuri käy kiinnikkeeksi(fiksatiiviksi). Lehdistä tehty keite muistuttaakiinalaista teetä.Anthriscus cerefoliumKIRVELI(Dansk körvel)’FIJNE KRUL’ Luomusiemenannos noin 1g / 2,10€ til.no 2329Yv. Koiranputken sukulainen. Kotoisin Länsi-Aasiasta ja Itä-Euroopan eteläosista. Tunnettiinjo 1200-luvulla. Korkeus 30-70cm. Pitsimäisetlehdet, valkea kukinto ja lakritsimainen maku.1g = n. 330-600 siementä.Viljely: Kuohkea, kevyt maa, pH n. 6. Viihtyymyös savimaalla. Kylvö avomaalle useitakertoja kesässä. Riviväli 20cm, taimiväli 5cm.Kompostia 2-3 kg/m2. Kerää herkästi nitraattia.Menestyy sisällä ruukussakin. Säännöllinenkastelu välttämätöntä. Ylivuotiset siemenet itävätheikosti. Varjoisalla paikalla lehtien aromion parempi. Kylväytyy itse, jos pääsee siementämään.Korjuu: Korjataan ennen kukintaa, voidaan kerätäsatoa jo 10-15cm:n korkuisena. Varhaisestakylvöstä voi kerätä 2-3 satoa.Säilöntä: Pakastetaan. Aromiaineet häviävätkuivatuksen aikana, maistuu heinältä.Käyttö: Käytetään persiljan tavoin. Tanskalainenkirvelikeitto on kuuluisa. Kirveli sopiimyös perunan mausteeksi. Monet maustavatsieniruokia kirvelillä. Kirvelimehu kasvovetenävoimistaa, puhdistaa ja kirkastaa ihoa. Sisältäärunsaasti C-vitamiinia. Maustettu myös viinaa.Apium graveloens var. secalinum(Secalinum-ryhmä)YRTTISELLERI(Snittselleri)’WESTLAND’annos noin 0,5g / 2,10€ til.no 2282Mv. Viljellään yksivuotisena. Käytetään myösselleri-, yrtti- tai leikkoselleri –nimeä. Muistuttaapersiljaa, mutta maku on sellerin maunkaltainen, mutta raikkaampi. Korkeus 25-30cm.Suosittu Kaukoidän keittiössä. 1g = n. 3200 siementä.Viljely: Helpompi kasvattaa kuin tavallista selleriä.Esikasvatus maalis-huhtikuussa. Siemenetpeitetään hyvin ohuelti. Itää hitaasti ja epätasaisesti,15 asteessa 5-10vrk:ssa. Karaistut taimetistutetaan ulos, kun maa on lämmennyt. Etelässävoi kokeilla avomaankylvöä harson kanssa.Yölämpötilan pitää olla yli +7 astetta. Itää 2-3viikossa. Taimiväli n. 10cm. Viihtyy auringossaja puolivarjossa, multavassa, ravinnetilaltaanhyvässä ja kosteutta pidättävässä maassa. Multaei saa kuivua, koska se huonontaa makua. Myösliian vähäisellä lannoituksella on samanlainenvaikutus. Siksi on hyvä lannoittaa pari kertaakesässä nokkoskäytteellä. Kasvustoa saattavatvaivata sellerille tyypilliset taudit. Sopii myösruukku- ja ikkunalautaviljelyyn.Korjuu: Satoa voi alkaa korjata, kun korkeuson n. 20cm. Leikkaus suoritetaan maan tasalta,uusia lehtiä alkaa kehittyä tuota pikaa.Käyttö: Keittoihin ja salaatteihin. Aasiassasitä käytetään vihanneksena sekä mausteenakaikenlaisissa riisi- ja nuudeliruoissa. Oksa’Bloody Mary’-cocktail’issa on piste iin päälle.Määrissä oltava varovainen, hyvin voimakkaanmakuinen!Säilöntä: Pakastus tai kuivaaminen.Artemisia absinthumKOIRUOHO(Malört, äkta)annos noin 0,5g / 1,70€ til.no 2771Mv. Kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta jaItä-Aasiasta. Koiruoho eli mali on puolipensas.Korkeus n.100cm. Hyvin liuskaiset lehdethopeanväriset ja nukkaiset. Pallomaisissa mykeröissäkirkkaankeltaiset kukat. Voimakas,ryytimäinen aromi, maku karvas. Vanhimpialääkekasveja, mainitaan jo egyptiläisissä papyruksissa.Keskiajalla käytetty yleisrohtona.