- 32 -PINAATTIKASVIT(Spenater)PINAATTI(Spenat)Spinacia oleraceaYv. Terveellinen: sisältää rautaa, vitamiineja jakivennäisaineita. Lähtöisin Persiasta. Kiinassaviljelty jo 640 e.Kr, Eurooppaan tuli 1300-luvulla.Pinaatti oli yksi niistä ruoka-aineista, joitamunkit saivat syödä paaston aikana. Suomessapinaattia on kasvatettu 1600-luvun lopultalähtien. 1g = n. 80 -120 siementä.Viljely: Voidaan viljellä koko maassa. Multava,kalkittu maa, ei siedä voimakasta lannoitusta(nitraatin suosija), pH n. 7,0. Ensimmäinen kylvö1-2cm syvyyteen heti kun maa on sulanut.Itää 8-15 vrk:ssa. lisäkylvöjä voi tehdä alku- jaloppukesällä, ei keskikesällä, koska herkistyykukkimaan. Kukkii myös herkästi, jos kärsiikuivuudesta. Taimiväli 10cm, riviväli 40cm.Kylvöstä korjuuseen n. 35-45 päivää. Tarvitseerunsaasti valoa ja kosteutta. Herkkä ilmansaasteille.Korjuu: Lehtien kerääminen aloitetaan alhaaltapäin yksitellen, jolloin samasta kasvustosta saadaanperäkkäisiä satoja.Säilytys: Parhaimmillaan tuoreena keitettynä.Talveksi voidaan pakastaa tai kuivata.Käyttö: Muhennoksiin ja keittoihin. Sisältäärunsaasti vitamiineja ja mineraaleja. Keitinvedenmukana liiat nitraatit ja oksaalihapot liukenevatpois. Riski saada näitä haitallisia aineitaei ole suuri, koska pinaattia ei syödä joka päivä.’REDDY’ F1annos noin 250 siementä /2,10€ til.no 1067Väri ja muoto: lehtisuonet ja varret viininpunaisia,tummanvihreät lehdet joulukuusen muotoiset.Maku hieno. Soveltuu erityisen hyvin ’BabyLeaf’-kasvatukseen salaattiaineeksi!‘MATADOR’ Luomusiemenannos noin 5g / 2,10€ til. 1694Tuttu, vanha lajike. Nopeakasvuinen ja satoisa.UUDENSEELANNINPINAATTI(Nyzeeländsk spenat)Tetragonia tetragonioidesannos noin 1g / 1,70€ til.no 1673Meillä Yv. Uudenseelanninpinaatti eli lamopinaattion kotoisin Uudesta Seelannista ja Australianetelä- ja itärannikolta. Maailman- merienpurjehtija Joseph Banks toi sen Englantiinkapteeni Cookin maailmanympärysmatkaltajo vuonna 1771. 1800-luvulla sitä alettiin kasvattaaRuotsissa. Se ei ole sukua varsinaisellepinaatille, mutta on erinomainen korvike, varsinkinkun se kasvaa kuumina ja kuivina kesinäparemmin kuin tavallinen pinaatti. Reheväkasvuisenase muodostaa nopeasti rönsymäisiähaaroja kasvavia lonkeroita runsaine lehtimassoineen.Tummanvihreät, vinoneliömäiset, melkolyhytruotiset ja nystypintaiset lehdet ovatmeheviä ja maistuvat voimakkaammalta kuinpinaatti. Ei kuki kovin helposti, itsepölytteisiä.Kukinta ei heikennä lehtien kasvua tai niidenmehevyyttä. Toiset ovat sitä mieltä, ettei makuolisi yhtä pehmeä ja hieno kuin varsinaisellapinaatilla, makuasia! Sisältää verraten runsaastioksaalihappoa. 1g = n. 20 siementä.Viljely: Viihtyy lämpimässä ja aurinkoisessakasvupaikassa, hyvin lannoitetussa, multavassaja kuohkeassa puutarhamaassa, pH 7-7,5. Esikasvatusmaalis-huhtikuussa. Siemenien kuorierittäin kova. Siksi kannattaa liottaa vuorokausiitämisen helpottamiseksi. Itämisaika 15-20 vrk.Ulos istutettaessa maan lämpötilan oltava vähintään+5 astetta. Taimiväli 40-50cm, riviväli80cm. Kastelusta huolehditaan kuivina kausina.Voidaan kasvattaa Pohjois-Suomea myöten.Korjuu: Satoa saadaan heinäkuun alusta. Mitäenemmän lehtiä poimitaan, sitä enemmän kasvituottaa uutta.Käyttö: Lehdet ryöpätään suolalla maustetussavedessä. Käytetään joko kokonaisina tai silputtuinamuhennoksissa, keitoissa tai sellaisenaanliha- ja kalaruokien kera. Pakastetaan ryöpättynä.TARHAMALTSA(Trädgårdsmålla)Atriplex hortensisYv. Toiselta nimeltään tarhasavikka on Euroopanvanhimpia keittiökasveja, mahdollisesti kotoisinEtu-Aasiasta. Kreikkalaiset viljelivät sitäparisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua.Pohjoismaihin sen tiedetään tulleen 1100-luvulla.Jauhosavikan sukulainen. Lehdet ovatvain vaaleammat ja paljon suuremmat. Suomessaaikaisemmin viljelty koristekasvinakin.Vuosisadan alkupuolella tiedetään vanhoissapuutarhoissa sen villiytyneen mm. Vaasassa jaOulussa. Kasvista on sekä verenpunainen ettäkellertävä muunnos. Nopeakasvuinen, vaatimatonja pakkasenkestävä. Haaroittuu runsaasti,
- 33 -korkeus 0,5 – 2m. 1g = n. 150 siementä.Viljely: Kylvetään aikaisin keväällä, syyskylvökinonnistuu. Kun lehtiä on kehittynyt seitsemän,kahdeksan, voi sadonkorjuun aloittaa. Parhaimmillaanlehdet ovat kesän alussa. Jatkuvalehtien kerääminen takaa satoa pitkälle kesään.Voi tehdä myös lisäkylvön. Kukka-aiheet onsyytä katkaista, koska kukkimisen jälkeen lehtienmaku muuttuu karvaaksi ja käyttökelvottomaksi,ja runsas siemenien kehittyminen takaaei-toivottuja tarhamaltsoja. Nopeakasvuisenavaatii ravinnepitoista maata. Hirvet ja peuratrakastavat sitä.Käyttö: Sisältää hieman oksaalihappoa, jotenryöppääminen tarpeen. Käytetään pinaatin tavoin.Vesikrassi lisänä antaa keittoon hienonmaun!‘RED FLASH’annos noin 1g / 1,70€ til.no 1902Punalehtinen, hyvänmakuinen ja koristeellinen.HYVÄNHEIKINSAVIKKA(Lungrot)Chenopodium bonus-henricusannos noin 0,2g / 1,70€ til.no 1276Mv. Kuuluu vanhan kulttuurin seuralaiskasveihin.Voi tavata vanhojen pihojen ja puutarhojentyppipitoisilla mailla samoin kuin talojen raunioillaja kirkkomailla. Aikaisemmin viljeltylääke- ja pinaattikasvina. Suomessa harvinainen.Kotoisin todennäköisesti Välimeren seudulta.Kasvaa jopa 70cm korkeaksi. Lehdetkolmiomaisia ja tahmeita, usein keihästyvisiä.Tähkämäisten kukintojen kukat avautuvat kesäelokuussa.Kasvin erikoinen tieteellinen nimi,bonus-henricus, juontaa uskomukseen hyvistähaltijoista, joita asustaa myös kasveissa. Senuskottiin mm. lieventävän vatsavaivoja. Englannissasuosittu. Käytetään myös Lincolnshirenpinaatti-nimeä. 1g = n. 500 siementä.Viljely: Keväällä, maan lämmettyä, siemenetkylvetään suoraan kasvupaikalleen, 1cm:n syvyyteen.Viihtyy ravinteikkaassa, kalkitussa jaaurinkoisessa kasvupaikassa. Taimi- ja riviväliksijätetään 50cm.Korjuu: Hyvä latvoa: latva haaraantuu. Näinsaadaan lisää satoa eikä ala kukkia. Lehtiä kerätäänheti niiden tultua täyskokoisiksi.Käyttö: Vihreät, mehukkaat lehdet käytetäänsalaateissa, keitoissa ja muhennoksissa.Säilytys: Voidaan pakastaa ryöpättynä.PUNAREVONHÄNTÄ(Amarant)Amaranthus caudatus’VIRIDIS’ UUSIannos noin 1g / 1,70€ til.no 1191Yv. Yksineuvoiset kukat, mutta molempia löytyysamasta kasvista. Tuuli- ja itsepölytteinen.Tekee runsaasti siemeniä, jotka säilyvät hyvin.Meillä käyttö aiemmin ollut lähinnä koristekasvina,mutta lehdet ovat todella herkullisia pinaatintapaan käytettyinä. Kasvaa Suomessa noinpuoli metriä leveäksi ja 1,5 m korkeaksi.Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka, kevyehkömaa, muttei ole tarkka maan suhteen. Tyytyyvähään, ei tarvitse paljoa ravinteita ja liikalannoitustaon vältettävä, jottei lehtiin kerry liikaanitraatteja. Riviväli leveä, ainakin 60 cm ja taimivälinoin 25 cm. Itää hyvin avomaalle toukokuussakylvettynä.Korjuu: Lehtiä voi alkaa kerätä jo aikaisessavaiheessa, ja kasvia on hyvä latvoa haaromisenedistämiseksi. Enemmän haaroja = enemmänsatoa. Kasvaa myöhäiseen syksyyn, jolloin ennenyöpakkasia kerätään loppusato ja pakastetaankevyesti ryöpättynä. Lehdissä on paljonvitamiineja ja mineraaleja.Käyttö: Kreikassa amarantti on yleisin kasvismuhennos’hortan’ raaka-aine. Lehtien mausteeksisopii sitruunamehu, oliiviöljy ja valkosipuli.Kokeile wokkiin, piiraisiin, munakkaisiinja muhennoksiin. Keitä lehtiä pienessä vesimäärässäkorkeintaan viisi minuuttia. Älä laita suolaakeitinveteen, vaan mausta lehdet muutamanminuutin ryöppäyksen jälkeen. Suosittelemme!KVINOA(Mjölmålla)Chenopodium quinoaannos noin 1g / 1,70€ til.no 1190 UUSIYv. Kaksineuvoinen, itsepölytteinen savikoidensukuun kuuluva kasvi, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta ja Andeilta. Inkojen tärkein viljelykasvi,josta käytetään paitsi siemenet riisin tapaan,myöskin lehdet pinaatin tavoin. Siemenetsopivat keliaakikoille, ja niissä on paljon aminohappoja(proteiinien rakennusaine).Viljely: Aurinkoinen kasvupaikka ja hyvin läpäisevämaa, pH 6 – 8,5. Kestää hyvin kuivuuttaja kovia tuulia. Suomessa ei vielä paljoa viljelykokemuksia,mutta esim. Englannista on hyviäkokemuksia. Kylvö toukokuussa avomaalle. Riviväli25 cm, taimiväli 10 cm. Varo, ettet kitke
- Page 1: - 1 -SIEMENLUETTELO2014 PÄHKYLÄ 1
- Page 4 and 5: AAKKOSELLINEN HAKEMISTOAASIALAISET
- Page 6: TIETEELLINEN HAKEMISTOAbelmoschus e
- Page 10 and 11: - 10 -KAALIT(Kålväxter)Kv. Viljel
- Page 12 and 13: - 12 -maa, pH 6-7,5. Kylvö maalis-
- Page 14 and 15: - 14 -sekaisessa maassa, pH 6,5 - 7
- Page 16 and 17: - 16 -‘MARKETMORE’ Luomusiemena
- Page 18 and 19: - 18 -’RONDINI’ Biodynaaminen s
- Page 20 and 21: - 20 -täin makeita. Korkeus n. 20c
- Page 22 and 23: - 22 -lanvihreät, hieman ryppyiset
- Page 24 and 25: - 24 -200 siementä.Viljely: Tarvit
- Page 26 and 27: - 26 -keiden lisä- ja väriaine, l
- Page 28 and 29: - 28 -mukaan.CHILIPIPPURI & PAPRIKA
- Page 30 and 31: - 30 -kanankakkarakeilla, 60-80g ne
- Page 34 and 35: - 34 -taimia rikkaruohoina!Korjuu:
- Page 36 and 37: - 36 -Viljely: Viihtyy aurinkoisess
- Page 38 and 39: - 38 -SALAATIT(Sallater)Yv. Kuuluu
- Page 40 and 41: - 40 -RUKOLASALAATTI ELISINAPPIKAAL
- Page 42 and 43: - 42 -’ZEFO FINA’ Luomusiemenan
- Page 44 and 45: - 44 -pion tai talikon avulla. Jos
- Page 46 and 47: - 46 -vun alussa. Nykyisin se on yk
- Page 48 and 49: - 48 -AASIALAISET KEITTIÖKASVITAAS
- Page 50 and 51: - 50 -kylvöjä. Vaatimaton maan su
- Page 52 and 53: - 52 -maa on tullut kylvökuntoon.
- Page 54 and 55: - 54 -Agrimonia eupatoriaMAARIANVER
- Page 56 and 57: - 56 -Viljely: Kostea, runsasravint
- Page 58 and 59: - 58 -Kv. Ikivanha yrtti, jäännö
- Page 60 and 61: - 60 -tikukat. Ruotsissa käytetä
- Page 62 and 63: - 62 -vallisen. Lisäksi se säilyy
- Page 64 and 65: - 64 -Monarda citriodoraSITRUUNAVÄ
- Page 66 and 67: Tilaus yhteensäKäsittelymaksu 3,5
- Page 69 and 70: - 69 -Nepeta catariaAITOKISSANMINTT
- Page 71 and 72: - 71 -Origanum majoranaMAUSTEMEIRAM
- Page 73 and 74: - 73 -Pulmonaria officinalisROHTOIM
- Page 75 and 76: - 75 -kasvupaikka. Etelässä voida
- Page 77 and 78: - 77 -kuiva maa. Esikasvatus maalis
- Page 79 and 80: - 79 -TAIMIEN KASVATUSOHJEETKYLVÖN
- Page 81 and 82: - 81 -lämmin ja ravinteikas multam
- Page 83 and 84:
- 83 -Mv. Hieno ja tuoksuva perhosk
- Page 85 and 86:
- 85 -särkyneensydämen siemeniä.
- Page 87 and 88:
- 87 -annos noin 0,1g / 2,90€ til
- Page 89 and 90:
- 89 -kokuussa kylvö suoraan kasvu
- Page 91 and 92:
- 91 -sen muistamisen vertauskuva,
- Page 93 and 94:
- 93 -laiskasvi. Ravintokasvi harvi
- Page 95 and 96:
- 95 -KUKAT YKSIVUOTISETAgrostemma
- Page 97 and 98:
- 97 -’BLACK BALL’annos noin 2g
- Page 99 and 100:
- 99 -ja puolikerrottuja. Sävyinä
- Page 101 and 102:
- 101 -Humulus japonicusJAPANINHUMA
- Page 103 and 104:
- 103 -Viljely: Avomaakylvö toukok
- Page 105 and 106:
- 105 -’POPPY COLLECTION’annos
- Page 107 and 108:
- 107 -Tagetes patulaRYHMÄSAMETTIK
- Page 109 and 110:
- 109 -Zaluzianskya capensisLÄÄK
- Page 111 and 112:
- 111 -Käyttö: Paitsi karstaamise
- Page 113 and 114:
- 113 -Achillea tomentosaKIVIKÄRS
- Page 115 and 116:
- 115 -kii heinä-syyskuussa. Hyvä
- Page 117 and 118:
- 117 -KUIVAKUKATAchillea filipendu
- Page 119 and 120:
- 119 -toisin Välimeren alueelta.
- Page 121 and 122:
- 121 -nissa. Kasvattaa tiheitä m
- Page 123 and 124:
- 123 -Voidaan istuttaa kukkapenkki
- Page 125 and 126:
- 125 -tella päivittäin. Pintamul
- Page 127 and 128:
- 127 -MAISEMOINTI- JAMAANPARANNUSK
- Page 129 and 130:
- 129 -Medicago sativa, alfalfaSINI
- Page 131 and 132:
- 131 -VERSOTETTAVAT SIEMENETKasvat