Siemenluettelo 2014 - Hyötykasviyhdistys

- 32 -PINAATTIKASVIT(Spenater)PINAATTI(Spenat)Spinacia oleraceaYv. Terveellinen: sisältää rautaa, vitamiineja jakivennäisaineita. Lähtöisin Persiasta. Kiinassaviljelty jo 640 e.Kr, Eurooppaan tuli 1300-luvulla.Pinaatti oli yksi niistä ruoka-aineista, joitamunkit saivat syödä paaston aikana. Suomessapinaattia on kasvatettu 1600-luvun lopultalähtien. 1g = n. 80 -120 siementä.Viljely: Voidaan viljellä koko maassa. Multava,kalkittu maa, ei siedä voimakasta lannoitusta(nitraatin suosija), pH n. 7,0. Ensimmäinen kylvö1-2cm syvyyteen heti kun maa on sulanut.Itää 8-15 vrk:ssa. lisäkylvöjä voi tehdä alku- jaloppukesällä, ei keskikesällä, koska herkistyykukkimaan. Kukkii myös herkästi, jos kärsiikuivuudesta. Taimiväli 10cm, riviväli 40cm.Kylvöstä korjuuseen n. 35-45 päivää. Tarvitseerunsaasti valoa ja kosteutta. Herkkä ilmansaasteille.Korjuu: Lehtien kerääminen aloitetaan alhaaltapäin yksitellen, jolloin samasta kasvustosta saadaanperäkkäisiä satoja.Säilytys: Parhaimmillaan tuoreena keitettynä.Talveksi voidaan pakastaa tai kuivata.Käyttö: Muhennoksiin ja keittoihin. Sisältäärunsaasti vitamiineja ja mineraaleja. Keitinvedenmukana liiat nitraatit ja oksaalihapot liukenevatpois. Riski saada näitä haitallisia aineitaei ole suuri, koska pinaattia ei syödä joka päivä.’REDDY’ F1annos noin 250 siementä /2,10€ til.no 1067Väri ja muoto: lehtisuonet ja varret viininpunaisia,tummanvihreät lehdet joulukuusen muotoiset.Maku hieno. Soveltuu erityisen hyvin ’BabyLeaf’-kasvatukseen salaattiaineeksi!‘MATADOR’ Luomusiemenannos noin 5g / 2,10€ til. 1694Tuttu, vanha lajike. Nopeakasvuinen ja satoisa.UUDENSEELANNINPINAATTI(Nyzeeländsk spenat)Tetragonia tetragonioidesannos noin 1g / 1,70€ til.no 1673Meillä Yv. Uudenseelanninpinaatti eli lamopinaattion kotoisin Uudesta Seelannista ja Australianetelä- ja itärannikolta. Maailman- merienpurjehtija Joseph Banks toi sen Englantiinkapteeni Cookin maailmanympärysmatkaltajo vuonna 1771. 1800-luvulla sitä alettiin kasvattaaRuotsissa. Se ei ole sukua varsinaisellepinaatille, mutta on erinomainen korvike, varsinkinkun se kasvaa kuumina ja kuivina kesinäparemmin kuin tavallinen pinaatti. Reheväkasvuisenase muodostaa nopeasti rönsymäisiähaaroja kasvavia lonkeroita runsaine lehtimassoineen.Tummanvihreät, vinoneliömäiset, melkolyhytruotiset ja nystypintaiset lehdet ovatmeheviä ja maistuvat voimakkaammalta kuinpinaatti. Ei kuki kovin helposti, itsepölytteisiä.Kukinta ei heikennä lehtien kasvua tai niidenmehevyyttä. Toiset ovat sitä mieltä, ettei makuolisi yhtä pehmeä ja hieno kuin varsinaisellapinaatilla, makuasia! Sisältää verraten runsaastioksaalihappoa. 1g = n. 20 siementä.Viljely: Viihtyy lämpimässä ja aurinkoisessakasvupaikassa, hyvin lannoitetussa, multavassaja kuohkeassa puutarhamaassa, pH 7-7,5. Esikasvatusmaalis-huhtikuussa. Siemenien kuorierittäin kova. Siksi kannattaa liottaa vuorokausiitämisen helpottamiseksi. Itämisaika 15-20 vrk.Ulos istutettaessa maan lämpötilan oltava vähintään+5 astetta. Taimiväli 40-50cm, riviväli80cm. Kastelusta huolehditaan kuivina kausina.Voidaan kasvattaa Pohjois-Suomea myöten.Korjuu: Satoa saadaan heinäkuun alusta. Mitäenemmän lehtiä poimitaan, sitä enemmän kasvituottaa uutta.Käyttö: Lehdet ryöpätään suolalla maustetussavedessä. Käytetään joko kokonaisina tai silputtuinamuhennoksissa, keitoissa tai sellaisenaanliha- ja kalaruokien kera. Pakastetaan ryöpättynä.TARHAMALTSA(Trädgårdsmålla)Atriplex hortensisYv. Toiselta nimeltään tarhasavikka on Euroopanvanhimpia keittiökasveja, mahdollisesti kotoisinEtu-Aasiasta. Kreikkalaiset viljelivät sitäparisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua.Pohjoismaihin sen tiedetään tulleen 1100-luvulla.Jauhosavikan sukulainen. Lehdet ovatvain vaaleammat ja paljon suuremmat. Suomessaaikaisemmin viljelty koristekasvinakin.Vuosisadan alkupuolella tiedetään vanhoissapuutarhoissa sen villiytyneen mm. Vaasassa jaOulussa. Kasvista on sekä verenpunainen ettäkellertävä muunnos. Nopeakasvuinen, vaatimatonja pakkasenkestävä. Haaroittuu runsaasti,