Siemenluettelo 2014 - Hyötykasviyhdistys

- 45 -TARHASUOLAHEINÄ(Trädgårdssyra)Rumex rugosusMv. Luonnonvaraisen suolaheinän viljeltymuoto. Kutsuttu ‘köyhän miehen pinaatiksi’,Ruotsissa käytetty ‘spansk syra’ nimeä. TäälläPohjolassa kasvatettu jo 1600-luvulla. Tosinse sai väistyä pinaatin tieltä. Ranskassa sitä onaina arvostettu. Siellä siitä osataan valmistaaherkullisia ruokia, kuuluisin lienee kalakastike.Talvehtii erinomaisesti aina Lappia myöten.Vanhoissa puutarhakirjoissa sitä on suositeltureunuskasviksi kauniiden, raikkaan vihreidenlehtien vuoksi. 1g = n. 1300 siementä.Viljely: Kasvupaikan suhteen vaatimaton. Kasvaahappamassa ja laihassakin maassa, muttahyvä puutarhamaa antaa parhaan sadon. Puolivarjoon eduksi. Siemenet kylvetään aikaisinkeväällä, silloin satoa saadaan jo ensimmäisenäkesänä. Kukka-aiheet poistetaan heti niidenilmestyttyä, ne estävät lehtien kehittymistä.Heinäkuun alussa voi antaa nokkoskäytelannoituksen.Korjuu: Satoa voi korjata koko kasvukauden.Keväällä tarhasuolaheinä versoaa ensimmäistenjoukossa. Uloimmat lehdet kerätään ensin, koskaa kehittyy kasvin keskeltä. Lehtiä voi ryöpättynäpakastaa.Käyttö: Oksaalihapon vuoksi ryöppäysvesikaadetaan pois. Lehtiaineista käytetään muhennoksissa,kastikkeissa ja keitoissa. Maku onpehmeä ja mieto. Mikään ei estä silppuamastahieman tuoreita lehtiä salaattiin antamaan raikasta,pikanttia makua. Kesähelteillä suolaheinäkeittomaistuu!‘GROSSBLÄTTRIGE VON BELLEVILLE’annos noin 2,0 g / 1,70€ til.no 1741Ranskalainen lajike vuodelta 1869. Erittäin runsassatoinenja maukas.TARHARAPARPERI(Matrabarber)Rheum rhabarbarum (x cultorum)Mv. Kuuluu savikkakasveihin. Ruotsalaisenlääkärin, Peter Jonas Bergiuksen (1730-1790)tiedetään kasvattaneen sitä ensimmäisenä Pohjoismaissaruoaksi. Sisältää runsaasti orgaanisiahappoja, eniten on omenahappoa, mutta onmyös oksaalihappoa, sitruunahappoa ja hiukanetikkahappoa. Oksaalihapon haittoja voi lieventäänauttimalla maitoa syönnin yhteydessä.Viljely: Kylmäkäsitellyt siemenet esikasvatetaanmaalis-huhtikuussa. Itää 18-asteessa4-14vrk:ssa. Karaistut taimet istutetaan uloshallojen mentyä 90cm välein. Viihtyy auringossaja puolivarjossa sekä suojaisassa paikassa.Maan tulee olla runsasmultaista, mielelläänhieman savipitoista, vettä läpäisevää ja runsasravinteista,pH: 6,5-7 välillä, kuitenkin vähintään6. Hevosenlanta sopii erinomaisesti. Hyvänsadon saamiseksi on kastelusta huolehdittava.Vuosihoitona aikainen lannoittaminen on tärkeää,koska kasvu alkaa +4 asteen tienoilla.Ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen voi antaalisälannoitteena nokkoskäytettä. Heinäkuunpuolivälin jälkeen ei saa enää lannoittaa, jottaraparperi valmistuisi talveen. Kehittyvät kukkavarretolisi hyvä poistaa. Kauniit kukat kuluttavatkasvin vararavintoa ja vähentävät seuraavanvuoden satoa. Ruodeissa on usein havaittavissahyytelömäisiä, limaisia pisaroita. ne ovat varsiyökkösentoukkien aiheuttamia. Toukat kaivautuvatlehtiruoteihin keväällä ja syövät varretontoiksi. Varsiyökköset viihtyvät heinäkasvustoissa.Siksi läheiset heinikot tulisi niittää taiolla istuttamatta raparperia niiden läheisyyteen.Vioittuneet ruodit on hävitettävä. Korjuu:Yleensä satoa kerätään juhannukseen asti. Vanhentuneisiinlehtiin kertyy sitkeää solukkoa, jane muuttuvat puumaisiksi. ruodit nykäistään irtihieman kiertäen. Lehtien keskellä olevaa silmuaei saa vahingoittaa eikä ruoteja pidä katkaistaveitsellä, koska leikkauspintaan iskevät helpostierilaiset taudinaiheuttajat. Kaikkia lehtiä eimyöskään saa kerralla poistaa. Ainakin kymmenenon jätettävä keräämään voimia seuraavaasatokautta varten. Käyttö: piirakoihin, keittoihin,kiisseleihin, mehuihin, chatneyhin.’VICTORIA’annos noin 50 siementä / 2,10€ til.no 1286Vanha, tunnettu, lajike. Meillä eniten viljelty.Saanut nimensä Englannin Victoria kuningattarenmukaan. Nopeakasvuinen, aika aikainenja runsassatoinen. Varret pitkiä, alaosastaan punertavia.Maku erinomainen. Oksaalihappopitoisuuskeskinkertainen. Kukkii ahkerasti.TOMAATTI(Tomat)Solanum lycopersicumYv. Kotoisin Etelä-Amerikasta. Tuotu Eurooppaan1500-luvulla. Aluksi sitä kasvatettiin koristekasvina.Vasta 1800-luvulla sitä uskallettiinsyödä. Suomessa kasvatus on aloitettu 1900-lu-