SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
movaaran ja Nunnanlahden kylissä Juuassa, ja Juuanvaaran, Petrovaaran,<br />
Vesiv aaran ja Pisan kvartsiittialueilla Juuan ja Kaavin<br />
pitäjissä. Kerrosjuonien leveys vaihtelee muutaman senttimetrin ja<br />
kymmenkunnan metrin välillä . Metabasiitti on niissä tavallisesti<br />
enemmän tai vähemmän liuskeista ja hyvin muuttunutta ; väri on<br />
vihreänharmaa tai tummanharmaa . Tilapäisesti tavataan pieniä<br />
rikkikiisu-, kuparikiisu- ja rautamalmirakeita . Kontakteilla kvartsiittia<br />
vastaan on vuorilaji hienorakeista, ja hyvin liuskeista, sarvivälke-<br />
tai kloriittiliuskemaista, ja kvartsiitti selvästi lasimaista. Lasimaisen<br />
kvartsiitin murtokappaleita tavataan sellaisilla paikoilla itse<br />
juonen sisälläkin . Leveimmissä pahkuissa nähdään sitävastoin joskus<br />
massamaisen, plagioklaasirikkaan, selvästi o<strong>fi</strong>ittirakenteisen diabaasin<br />
osia ; vuorilaji muuttuu kuitenkin sivuilla uraliitti ja sädekivirikkaaksi<br />
sekä liuskeiseksi . Sellaista diabaasia on esim . Vaaralammen<br />
ja Käkimäen talon lounaispuolella Mölönjärven luoteispuolella<br />
Juuan pitäjässä .<br />
Luonteenomaista näille metabasiittijuonille on, että niitä lävistävät<br />
verkkomaisesti hienot kvartsisuonet, jotka kulkevat eri<br />
suuntiin ja usein ovat siirtyneet . Paikoin nämä suonet, laajenevat<br />
leveiksi juoniksi tai säännöttömiksi möhkäleenmuotoisiksi linsseiksi,<br />
joissa on kuparikiisua, rikkikiisua ja magneettikiisua sekä kalkki -<br />
sälvän erittymiä. Sellaisia kvartsijuonia tavataan hyvin runsaasti<br />
kvartsiittiliuskeita lävistävissä metabasiittijuonissa Kontiolahden<br />
pitäjän itäosassa, missä ne kuparikiisun takia ovat antaneet aihetta<br />
kaivostöihin, vaikka huonolla menestyksellä .<br />
Oliviini- ja serpentiinivuorilajeja ; karbonaattivuolukiviä .<br />
Kalevalaisten ja vanhempien liuskeitten raja-alueilla lännessä<br />
esiytyy monessa kohden, joko hajanaisina tai selviksi vyöhykkeiksi<br />
järjestyneinä, varsinkin kvartsiittiliuskeitten yhteydessä, omituisia<br />
emäksisiä vuorilajeja, n . k . oliviini- ja serpentiinikiveä . Niitä<br />
tavataan alueella, joka ulottuu Savonrannalta Heinäveden, Tuusniemen,<br />
Polvijärven ja Kaavin pitäjien halki Rautavaaralle luoteeseen,<br />
ja muodostavat linssimäisiä pahkuja sekä vanhempiin suonigneisseihin<br />
että kalevalaisiin kiille- ja kvartsiittiliuskeihin . Nämä linssit ja pahkut<br />
ovat järjestyneet liuskeitten kulkusuunnan mukaisesti ja niitten<br />
leveys vaihtelee muutaman metrin ja jopa 1-3 km :n välillä . Yleisenä<br />
sääntönä voidaan pitää, että niitä voidaan yhtäjaksoisesti seurata<br />
pitempiä matkoja seuduissa, missä liuskeitten kulkusuunta on<br />
säännöllinen . Sitävastoin ovat ne pieniä ja epätasaisesti jakautuneita<br />
1 17
Change language