SUOMEN - arkisto.gsf.fi

106
Suurin löytöpaikoista on Huosiaisniemen kalkkikiviharjanne ja
kalkkilouhos Siikajärven länsirannalla . . Vuorilaji on täällä vaalean
harmaata dolomiittista kalkkikiveä, joka vuorottelee, tummempien,
pehmeätä, kalkinpitoista huokoista
kvartsiittia olevien kerrosten
kanssa. Vihreän säd ekiven ja valkoisen asbestin täyttämät raot
lävistävät sitä ristiin rastiin . Kerrokset ovat hyvin poimuisia ja
kulkevat N-S suuntaan ; kaltevuus on 70 ° W.
T :ri. B . Aarnion tekemän analyysin mukaan on Huosiaisniemen
kalkkikiven kokoumus seuraava :
Liukenematonta 7.12 %
Al2O3 + Fe2O3 2.10
Ca.O 29 .26 »
MgO 17.78 »
Hehk. tappio. 42,97 »
Fylliittejä ja kiilleliuskeita
Pääosa kalevalaisista liuskeista on fylliittejä, jotka enemmän tai
vähemmän lähestyvää tyypillisiä kiilleliuskeita tai muuttuvat niiksi .
Fylliitit esiytyvät pää-asiallisesti alueen itäosissa, kiilleliuskeet länsiosissa
. Ne ovat hienorakeisia vuorilajeja; joitten liuskepinnat o vat
silkinhohteisia ja rakenne selvästi kiteistä . Vaaleampien kvartsirikkaitten
ja tummempien kiilleri kkaitten kerrosten nähdään usein
vuorottelevan keskenään. Ruostuneet, pieniä magneettikiisu ja
pyriittirakeita runsaasti sisältävät kiillerikkaat liuskekerrokset vaihtelevat
tavallista tyyppiä olevien kerrosten kanssa . Tummia grafiitin
pitoisia kerroksia tavataan siellä täällä liuskealueella .
Fylliittejä
Fylliitit rajoittuvat idässä kapeaan jatulilaiseen kvartsiittivyöhykkeeseen
ja ulottuvat Tohmajärven pitäjän pohjoisosasta NNWsuuntaan
Juuan pitäjään saakka, missä ne tunkeutuvat kvartsiittiselänteitten
väliin . Niitten ulottuvaisuus länttä kohti näkyy kartasta.
Petrograafisesti ne eroavat kiilleliuskeista siinä, että rakenne on hienompaa
ja kerroksellisuus ja liuskeisuus esiytyvät selvemmin . Ne
ovat muodostuneet erittäin pienistä kvartsirakeista, muskoviitti- jabiotiittisuomuista,
ja sisältävät usein hiilihiukkasia . Tilapäisesti tava-