SUOMEN - arkisto.gsf.fi

jyrkästi gneissiin ja kontaktisaumana on puhdasta kloriittiliusketta .
Kaakkoispuolella esiytyy -20-30 sm leveänä juonena mustanvihreätä,
tiivistä, pikriittimäistä vuorilajia, joka ylöspäin tunkeutuu
gneissiin . Huomattavaa on, että vaikka gneissiä lävistävät monilukuiset
graniittisuonet, niitä ei enään tavata juonimuodostuksessa,
vaan ovat ne rajalla aivan kuin poi kki leikatut . Oliviinikivi on siis
epäilemättä luonteeltaan eruptiivistä, ja samalla kertaa todistavat
kontaktisuhteet, että se on iältään nuorempi kuin gneissiä lävistävä
graniitti (todennäköisesti »postbottnialainen») .
Oliviini- ja serpentiinivuorilajien ja kalevalaisten
metabasiittien väliset suhteet .
Tyypilliset oliviinivuorilajit voidaan helposti eroittaa metabasiiteista .
Sitävastoin tavataan usein sekä oliviinikivipahkujen sisällä että niitten
reunoilla liuskeisia, pää-asiallisesti sädekivestä ja kloriitista muodostuneita
osia, joita ei saata eroittaa samanlaatuisista, muuttuneista
metabasiiteista . Siellä missä serpentiinit rajoittuvat metabasiitteihin,
kuten esim . Mölönjärven luoteispuolella ja Nunnanlahden kylässä
Juuan pitäjässä, muuttuvat ne rajoilla kloriitti- ja tal kkirikkaiksi
liuskeik si, jotka vuorostaan näkyvät olevan läheisessä yhteydessä
metabasiittien kanssa . Melkein aina ovat rajat epäselvät, ja näyttää
todella siltä kuin serpentiinejä myös olisi voinut syntyä gabbromaisista
metabasiiteista metamorfoosin kautta 1. Suurin ero on siinä,
että metabasiitit ovat kvartsisuonien lävistämiä, mutta serpentiinit
niitä vailla .
Möhkäleenmuotoisia tyypillisen massamaisen uraliittigabbron
eli gabbromaisen diabaasin osia on nähty serpentiinikiveen sulkeutuneina
Mustavaaran länsi- ja itäosissa, noin 2 km Mustavaaran vuolukivilouhoksen
etelä- ja kaakkoispuolella Juuan pitäjässä . Nämä paikat
ovat 60-100 leveitä ja rajoittuvat säännöttömästi serpentiiniin,
josta niitä eroittavat 1-1 .5 leveät soran täyttämät halkeamat .
Aivan serpentiinin rajalla on gabbro selvästi liuskeisia . Samoilta
paikoilta lähtee N- ja NNW-suuntaan kapeita serpentiiniharjanteitten
välisiä notkoja myöten 5-8 m leveitä säännöttömän muotoisia
talkkimagnesiittikiven linssejä .
Oliviini- ja serpentiinivuorilajien ja postkalevalaisen
graniitin väliset suhteet . Vaikka
oliviinikivet tavallisesti esiytyvät graniittien lävistämissä liuskeissa
ja alueilla, missä postkalevalaisen graniitin juonia ja pahkuja on aivan
1 Benj . Frosterus . Till frågan om den kaleviska formationens åldersbegränsning.
Geol . För. i Stockh . Förh . Bd . 35 . H. 2 . S . 112. Kalevalaisten metabasiittien
muuttumista serpentiinivuorilajeiksi on sittemmin havaittu hyvin
monessa paikassa Oulun läänin itäosissa (karttalehti D 4, Nurmes) .
1 27