SUOMEN - arkisto.gsf.fi

8
kityt kaikki ne graniittialueet, missä vuorilajin gneissimäinen rakenne
selvästi pistää näkyviin . Nämä alueet käsittävät siis sekä tyypillisiä
graniittigneissejä että osaksi myös vähemmässä määrin puristuneita
graniitteja .
Tyypilliset graniittigneissit eroitetaan massamaisista graniiteista
suuremman paineliuskeisuuden ja metamorfoosin nojalla .
Rakenteeltaan ne ovat usein hienorakeisia ja aineosat täydellisesti
rikkiruhjoutuneita . Ainoastaan muutamissa harvoissa isoissa maasälpärakeissa
nähdään jälkiä alkuperäisestä kiderakenteesta . Kvartsi
muodostaa joko yksinään
tai kiilteen (biotiitin
ja muskoviitin)
kanssa hienorakeisen ainejoukon
särkyneitten
maasälpärakeitten väliin
. Uudestaan muodostuneet
mineraalit,
kuten muskoviitti, serisiitti,
kloriitti ja epidootti,
täyttävät särkymisesta
syntyneet raot
ja ruhjevyöhykkeet
vuorilajissa . Kiille on
tavallisesti kasautunut
Kuva 1 . Graniittigneissiä Viekijärven eteläpuolella
Pielisjärvellä . 5/6 luonn . kokoa .
liuskeisuuderysuuntaan
kulkeviksi täpliksi tai
juoviksi (kuv . 1) .
Väriltään ovat gra -
niittigneissit toisinaan harmaita, toisinaan punaisia . Eri värimuunnokset
eivät yleensä eroa kokoumukseltaan toisistaan . Harmaat
ovat useammin porfyyrisesti muodostuneita ja kiillerikkaampia kuin
punaiset . Jälkimäisissä on biotiitin - sijaan tavallisesti tullut muskoviittia
.
Lujasti liuskeista harmaata graniittigneissiä
on Saarivaaran kylässä Korpiselän pitäjässä (E . Sarlin) .
Maasälpä on siinä vaaleanharmaata tai vihertävänharmaata . Biotiitti
peittää liuskeutumispinnat ja muodostaa verkk okudoksen vuorilajiin
. Samallaista kovin muuttunutta harmaata graniittigneissiä .
on Marjovaaran SE-puolisessa seudussa Lounais-Ilomantsissa (E .
Sarlin) . Tyypillistä, lujasti liuskeista, tummanharmaata, sarvivälkkeenpitoista
graniittigneissiä on Ahmovaarassa, n . 4 km Riitavaaran
NW-puolella Pielisjärven pitäjän luoteis-osassa . Ainekset