SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
jatulilaista kvartsiittia, jossa on runsaasti lähes 4-5 sm :n pituisia<br />
kvartsipalloja serisiittirikkaan välimassan ymparöiminä . Kvartsipallojen<br />
pienentyessä muuttuu konglomeraatti päällystää kohti lännessä<br />
puhtaaksi klastilliseksi kvartsiitiksi 1 .<br />
Kolivaara . Korkean Kolivaaran kvartsiittiselänteen itäpuolella<br />
ja juurella on lähellä Pielisjärven rantaa näkyvissä keskirakeista<br />
harmaata graniittigneissiä ja tämän päällä leveänä kerroksena<br />
breksiamaisesti ruhjoutunutta liuskeista am<strong>fi</strong>boliittia . Viimemainittu<br />
muodostaa selvästi juonen graniittigneissiin, joka muuttuu<br />
täällä talkki- ja serisiittirikkaaksi pohjaliuskeeksi. Pohjaliuskevyöhykettä<br />
jatkuu edelleen rinnettä ylöspäin ja se saavuttaa noin 150 m :n<br />
paksuuden . Kerrosten kaltevuus on 40°-50° W . Sitten seuraa jatulilaista<br />
konglomeraattia, jossa on suuria talkin- ja kaoliininsekaisen<br />
aineksen sitomia kvartsipalloja ja maasälpäpirstaleita . Kloriittiliuskemaisiakin<br />
vuorilajikappaleita nähdään konglomeraatissa . Tämä<br />
muuttuu ylempänä arkoosimaiseksi klast illiseksi kvartsiitiksi ja lopuksi<br />
lähellä huippua puhtaaksi harmaanvalkoiseksi kvartsiiti ksi,<br />
jonka kerrosten suunta on N 10 °-15 ° E ja kaltevuus 30°-40° W .<br />
Jatulilaisen kvartsiitin alla olevassa pohjaliuskevyöhykkeessä<br />
nähdään paikoin jälkiä graniittigneissin alkuperäisestä juovaisuudesta<br />
tai liuskeisuudesta . Tämä näyttää viittaavan siihen, että kvartsiitti on<br />
kerrostunut suoraan alkuperäisellä paikallaan olleen gneissigraniitin<br />
rapautumissoran päälle . Mahdollisesti on tässä tapahtunut graniittigneissin<br />
ruhjoutumistakin jatulilaisen poimutuskauden aikana, jolloin<br />
kvartsiittikerrokset puristuivat pystyyn asentoon alustaa vasten .<br />
Jatulilaisia kvartsiitteja .<br />
Hieno-- tai keskirakeista kvartsiittia . Jatulilaiset<br />
kvartsiitit eroavat kalevalaisista yleensä siinä että ne ovat rakenteeltaan<br />
klastillisia, jotavastoin jälkimmäiset<br />
ovat tavallisesti<br />
aivan kiteisiä . Klastillinen luonne eriytyy erittäin selvästi keskirakeisissa<br />
lajimuunnoksissa siinä, että suurten säännöttömänmuotoisten<br />
mutta selväpiirteisten kvartsirakeitten- sekä harvassa olevien rapautuneitten<br />
maasälpäsirujen sideaineena on hienorakeinen kvartsimassa<br />
. Edelleen on jatulilainen kvartsiitti melkein aina selvästi kerroksellinen,<br />
jolloin hienorakeiset ja . karkearakeiset,usein eriväriset<br />
kerrokset vuorottelevat keskenään . Kiillettä, (muskoviittia) tava-<br />
1 Samanlaisesta konglomeraatista, jokan<br />
on luonteeltaan breksiamaisempaa<br />
ja myös esiytyy Hiisvaaran länsipuolella, puhuu Benj . Frosterus kirjassaan<br />
»Bergbyggnaden i sydöstra Finland», s . 130 .
Change language