SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
171<br />
verrattain vähän kovia mineraaleja 1 . Hiiliprosentti vaihtelee<br />
Abrahamssonin (nyk . Aartovaaran) mukaan 51 .6 ja - 66.6, välillä .<br />
Paikkaan on n. 50 vuotta sitten tehty n . 40 m pitkä, 3 m leveä ja<br />
2-6 m syvä leikkaus N 75° W suuntaan kallion poikki . Sivuilla on<br />
suuret kasat hylkykiveä, joista vielä nytkin saattaa löytää hyvää<br />
pehmeätä gra<strong>fi</strong>ittia verrattain suurina paloina . Nykyään ei enään<br />
voida ilman suuria koetöitä arvioida gra<strong>fi</strong>ittimäärää, sillä kaivoksen<br />
pohja, missä gra<strong>fi</strong>ittisuonet ovat, on sivuilta vierinneitten gra<strong>fi</strong>ittia<br />
sisältämättömien kivien peittämä.<br />
Eteläisin löytöpaikka on edellisestä n . 1 km :n etäisyydellä Suur-<br />
Kaha nimisessä kalliossa Ropanjärven pohjoispäässä, Täälläkin on<br />
vanha N-S suuntainen louhos . Se on nykyään täynnä vettä, mutta<br />
lienee se kuten väitetään n . 8 m syvä . Sen pituus, on n . 25 m . Louhoksen<br />
seinistä päättäen on vuorilaji täällä köyhempää gra<strong>fi</strong>itista<br />
kuin edellisessä paikassa ; se on oikeastaan vain gra<strong>fi</strong>itinsekaista gneissiä,<br />
jossa on puhtaamman gra<strong>fi</strong>itin liuskaleita . Abrahamssonin tekemien<br />
määräysten mukaan sisältävät valitut puhtaimmat palat<br />
n, 48-67 % hiiltä .<br />
Tuusniemen, Heinäveden ja Liperin pitäjien<br />
gra<strong>fi</strong>ittipaikat . Tuusniemen pitäjässä tavataan gra<strong>fi</strong>ittia<br />
Ukonlahden kylässä lähellä Rääpysjärveä. Täällä on jotenkin<br />
puhdasta pehmeätä gra<strong>fi</strong>ittia 5- 6 m :n pituisena linssinä, joka<br />
tunkeutuu kiilanmuotoisesti ruosteiseen kiilleliuskemaiseen gneissikallioon<br />
. Paksuus on korkeintain 1 m . Linssin kulkusuunta ja kaltevuus<br />
on sama kuin ympäröivän gneissin eli N 45 ° W ja 60° W . Gra<strong>fi</strong>itti<br />
on hienosuomuista tai tiivistä ja hiukan kvartsin ja rikkikiisun<br />
sekaista .<br />
Heinäveden pitäjässä on gra<strong>fi</strong>ittia tavattu kahdessa eri paikassa .<br />
Suuren Vihtarinjärven ja Vihtarinpohjan välisellä kannaksella, n . k<br />
Taipaleenmäellä, on n . 75 m 2:n alalla ruosteista kiilleliuskemaista<br />
gneissiä, joka sisältää muitten mineraalien seassa gra<strong>fi</strong>ittisuomuja ja<br />
siekaleita . Toinen n 50 m pitkä ja n . 2 m leveä kohta, jossa on gra<strong>fi</strong>itinpitoista<br />
gneissiä, on Viitalahden kylässä, hiukan Pekolan talon<br />
pohjoispuolella . Gra<strong>fi</strong>itti eriytyy täällä moreenin peittämässa ruosteisessa<br />
ja rapautuneessa graniitinsekaisessa gneissikalliossa . Es iytymät<br />
ovat teknillisesti arvottomia .<br />
Noin 4 km Sysmänjärven eteläpuolella Leppilammen lähellä<br />
olevassa kalliossa Liperin pitäjässä on 3-4 m :n matkalla, näkyvissä<br />
gra<strong>fi</strong>itinpitoista kiillegneissiä n. 1 m , leveänä kerroksena. Gra<strong>fi</strong>itti<br />
1 Benj. Frosterus . Graft, dess tekniska användning och förekomstsätt -<br />
i naturen . -Aikakauslehti Teknikern, 1901 ; III . s. 22 .