SUOMEN - arkisto.gsf.fi

Tätä liuskemuodostumaa, jonka Frosterus ja Ramsay1 on
nimittänyt » kalevalaiseksi», lävistää raja-alueilla monessa
kohden erilaiset emäksiset juonivuorilajit . Kvartsiittiliuskeissa tavataan
esim. muuttuneita gabbrovuorilajeja (metabasiittejä
), ja varsinaisen liuskealueen länsi- ja luoteisosissa Kuusjärven,
Polvijärven ja Juuan pitäjissä esiytyy sekä kvartsiiteissa että kiilleliuskeissa
linsseinä tai pahkuina oliviini ja serpentiinivuorilajeja
ja vuolukiviä . Yllä mainitut graniitit ovat
nuorempia kuin nämä emäksiset vuorilajit ja muodostavat juonia
kalevaisessa liuskemuodostumassa ja sen emäksisissä vuorilajeissa .
Ne muodostavat täällä suuren alueen Kaakkois-Kaavilla ja hajanaisia
pieniä ryhmiä pohjoisessa ja etelässä liuskealueen rajaa pitkin .
Graniittigneissialueen rajaa pitkin kulkee idässä vihdoin kapea
vyöhyke nuoria, n.k. jatulilaisia kvartsiitteja,
jotka ovat puristuneet lännessä olevien kalevalaisten liuskeitten ja
idässä esiytyvän graniittipohjan väliin . Niitten alla on monessa kohden
graniitin rajalla tyypiillisiä poh jakonglomeraattea
ja pohjaliuskeita . Kalevaisten liuskeitten rajalla on taas
ylisiirrosvyöhyke , joka on erittäin selvä Kontiolahden
pitäjän itäosassa .
Jatulilaiset kvartsiititkin ovat melkein kaikkialla, varsinkin
Pielisjoen NW- ja Pielisjärven S-puolisissa seuduissa, metamorfosoituneitten
emäksisten vuorilajijuonien (uraliittidiabaasin )
lävistämiä .
VANHOJA PREKALEVALAISIA GRA-
NIITTEJA .
Alueen vanhimmat graniitit ovat merkityt kartalle vaalealla
värinä . Ne ovat vanhempia kun alueen keskiosassa esiytyvät liuskeet
ja ovat kartta-alueen itäosissa vallitsevina vuorilajeina . Ennen
o n niitä kutsuttu ylimalkaan »graniittigneisseiksi», syystä että ne ovat
sotkeutuneet toisiinsa niin täydellisesti, että niitä voidaan ainoastaan
suurella vaivalla ulkona kenttätöissä jakaa ryhmiin geologisen ikänsä
mukaan2 .
Näitten graniittien joukossa on kaksi päätyyppiä: vanhempi,
tavallisesti liuskeinen tai juovainen, harmaa oligoklaasi-biotiittigraniitti
ja nuorempi, punainen mikrokliinigraniitti . Jälkimäinen
1 W . Ramsay. Geol . För. Förh . Bd. 24 . S . 82. Stockholm 1902 .
2 Benj . Frosterus . Bergbyggnaden i sydöstra Finland . Bull . de la Comm.
géol. de Finlande . N:o 13, s . 4-6 .