SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tätä liuskemuodostumaa, jonka Frosterus ja Ramsay1 on<br />
nimittänyt » kalevalaiseksi», lävistää raja-alueilla monessa<br />
kohden erilaiset emäksiset juonivuorilajit . Kvartsiittiliuskeissa tavataan<br />
esim. muuttuneita gabbrovuorilajeja (metabasiittejä<br />
), ja varsinaisen liuskealueen länsi- ja luoteisosissa Kuusjärven,<br />
Polvijärven ja Juuan pitäjissä esiytyy sekä kvartsiiteissa että kiilleliuskeissa<br />
linsseinä tai pahkuina oliviini ja serpentiinivuorilajeja<br />
ja vuolukiviä . Yllä mainitut graniitit ovat<br />
nuorempia kuin nämä emäksiset vuorilajit ja muodostavat juonia<br />
kalevaisessa liuskemuodostumassa ja sen emäksisissä vuorilajeissa .<br />
Ne muodostavat täällä suuren alueen Kaakkois-Kaavilla ja hajanaisia<br />
pieniä ryhmiä pohjoisessa ja etelässä liuskealueen rajaa pitkin .<br />
Graniittigneissialueen rajaa pitkin kulkee idässä vihdoin kapea<br />
vyöhyke nuoria, n.k. jatulilaisia kvartsiitteja,<br />
jotka ovat puristuneet lännessä olevien kalevalaisten liuskeitten ja<br />
idässä esiytyvän graniittipohjan väliin . Niitten alla on monessa kohden<br />
graniitin rajalla tyypiillisiä poh jakonglomeraattea<br />
ja pohjaliuskeita . Kalevaisten liuskeitten rajalla on taas<br />
ylisiirrosvyöhyke , joka on erittäin selvä Kontiolahden<br />
pitäjän itäosassa .<br />
Jatulilaiset kvartsiititkin ovat melkein kaikkialla, varsinkin<br />
Pielisjoen NW- ja Pielisjärven S-puolisissa seuduissa, metamorfosoituneitten<br />
emäksisten vuorilajijuonien (uraliittidiabaasin )<br />
lävistämiä .<br />
VANHOJA PREKALEVALAISIA GRA-<br />
NIITTEJA .<br />
Alueen vanhimmat graniitit ovat merkityt kartalle vaalealla<br />
värinä . Ne ovat vanhempia kun alueen keskiosassa esiytyvät liuskeet<br />
ja ovat kartta-alueen itäosissa vallitsevina vuorilajeina . Ennen<br />
o n niitä kutsuttu ylimalkaan »graniittigneisseiksi», syystä että ne ovat<br />
sotkeutuneet toisiinsa niin täydellisesti, että niitä voidaan ainoastaan<br />
suurella vaivalla ulkona kenttätöissä jakaa ryhmiin geologisen ikänsä<br />
mukaan2 .<br />
Näitten graniittien joukossa on kaksi päätyyppiä: vanhempi,<br />
tavallisesti liuskeinen tai juovainen, harmaa oligoklaasi-biotiittigraniitti<br />
ja nuorempi, punainen mikrokliinigraniitti . Jälkimäinen<br />
1 W . Ramsay. Geol . För. Förh . Bd. 24 . S . 82. Stockholm 1902 .<br />
2 Benj . Frosterus . Bergbyggnaden i sydöstra Finland . Bull . de la Comm.<br />
géol. de Finlande . N:o 13, s . 4-6 .