SUOMEN - arkisto.gsf.fi

1 62
Diabaasi muodostaa, täällä vähintäin 10 km :n pituisen kerrospahkun,
joka rajoittuu idässä jyrkästi kvartsiittiin .
Plagioklaasiporfyyriä . Karvosvaaran diabaasiselänteen
länsirinteellä Enon pitäjän länsiosassa ja n . 1 km Haustjärven
koillispuolella . esiytyy massamainen plagioklaasiporfyyri, jossa on
runsaasti suorakaiteenmuotoisia porfyyrisiä plagioklaasikiteitä . Vuorilaji
on nuorempi kuin jatulilainen kvartsiitti, sillä se sisältää tämän .
Valok . Benj . Frosterus .
Kuva 63 . Jatulilaisen kvartsiitin (kuvan alaosassa) ja uraliittidiabaasin (kuvan
yläosassa) välinen kontakti Komuvaaran itärinteessä Herajärven kaakkoisrannalla
Enon pitäjässä .
murtokappaleita ja sitä on senvuoksi pidettävä plagioklaasirikkaan
uraliittidiabaasin porfyyrisenä muunnoksena (uraliittidiabaasi-porfyriittiä).
Lähellä kvartsiitin rajaa lännessä häviää porfyyrinen rakenne
ja vuorilaji muuttuu hienorakeiseksi liuskeiseksi uraliittidiabaasiksi .
Uraliittidiabaasijuonia graniittigneissialueella
. Kaustjärven kaakkoispuolella, Pirttijärven länsipuolella
-ja Kutsunvaaran kylän länsiosassa Tohmajärvellä sekä Huhtilammen
ja Jänisjoen välillä Kiihtelysvaaran pitäjässä lävistää graniittigneissialueen
vuorilajeja linsseinä ja juonina emäksinen vuorilaji,
joka täydellisesti muistuttaa jatulilaisen kvartsiittivyöhykkeen
uraliittidiabaasia . Se on tummaa, hieno- tai keskirakeista, massamaista
vuorilajia, ja siinä nähdään usein ofiittirakennetta, jolloin
plagioklaasi (andesiini tai labradoori) muodostaa leveitä liistakkeita .