SUOMEN - arkisto.gsf.fi

More documents

Recommendations

Info

182 I VI V IV . ;111 ; II : ; I Talkkia 56 % 52 % 52% 45%- 4,3% 41 Magnesiittia . . . . 37 » . 42 » 42 » 50 » 35, » 40 » Kalkkisälpää - » - » - » » 16 » 15 » Malmia 7 » 6 » 6 :» 5 » , 6 » 4 » 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 Näistä luvuista nähdään, että talkkimäärän alenemista vastaa karbonaattimäärän kohoaminen . Muutamissa vuolukivilajeissa esiytyy magnesiumkarbonaatin ohessa kalsiumkarbonaattiakin, mutta tämä on todennäköisesti yhtynyt edellisen kanssa dolomiitiksi, vaikka se ei näy analyyseistä . Karbonaattivuolukivet esiytyvät kerroksenmuotoisina osina serpentiinipahkuissa ja ovat kasvaneet yhteen niitten kanssa, ilman että mitään selviä rajoja nähdään niitten välillä . Niitä tavataan monessa eri paikassa Polvijärvellä ja Juuan pitäjän Nunnanlahden kylässä . Tärkeimmät löytöpaikat ovat Nunnanlahdella, jossa vuorilajia louhitaan monessa pintalouhoksessa ja jossa siitä valmistetaan veisto- ja rakennuskiviä . Serpentiini muodostaa Nunnanlahden kylässä linssinmuotoisia, metabasiittien ja liuskeitten kulkusuunnan mukaisia pahkuja, jotka ovat jälekkäin n . 7 km :n pituisessa vyöhykkeessä Mölönjärven länsija luoteispuolella olevan leveän serpentiinipahkun jatkona . Serpentiiniharjanteiden rinnalla, usein aivan niihin kiinni kasvaneina, kulkee monessa kohden keskeytyneinä samansuuntaisia karbonaattivuolukivikerroksia, joita voidaan seurata n . 4 km . Avonaisia pintalouhoksia on Mustassavaarassa, Halkonotkossa, Korpisaarekkeella, Niittyvaarassa ja Keränvaarassa, joista viimemainittu on pohjoisin (ks . karttaa kuva 49) . Vuorilaji on liuskeutunut samaan suuntaan kuin ympäröivät liuskeet eli N 40° W ja kerrosten kaltevuus on 60°-70 ° W. Paksuus vaihtelee muutaman metrin ja 80-100 m :n välillä . Serpentiinin ja vuolukivikerrosten rajasuhteet ovat hyvin monimutkaisia . Usein on serpentiini kuten suurimmassa louhoksessa Mustassavaarassa ja Keränvaarassa, puristunut kahden serpentiinipahkun väliin . On kuitenkin hyvin epäiltävää, onko tässä todellakin välikerrostumista tapahtunut . Kontakteja lähemmin tarkastettaessa nähdään nimittäin serpentimiosien säännöttömästi tunkeutuvan kiilanmuotoisesti tal kkimagnesiittikiveen ja tämän vuorostaan rajalla muuttuvan kloriittija serpentihiirikkaaksi, selvästi liuskeiseksi vuorilajiksi, joka kokoumukseltaan lähestyy serpentiiniä . Vuorilaji on silloin kloriittiliuskeen näköistä . Päällystän läheisyydessä tulee vuorilaji taas talkki-
ja karbonaattirikkaammaksi ja muuttuu lopuksi talkkimagnesiittikiveksi. Itse päällystässä, serpentiinin rajalla, on kontakti hyvin jyrkkä ja vuolukivi loppuu tässä äkkiä . Rajalla on kloriitin verhoamia Kuva 49. Kartta vuolukivipaikoista Juuan Nunnanlahden kylässä; Benj . Frosteruksen ja W. W . Wilkmanin erikoiskarttojen mukaan . Koko 1 : 40 .000 . Kuva 50 . Leikkaus Keränvaaran vuolukivilouhoksesta Juuan pitäjän Nunnanlahden kylässä; Benj . Frosteruksen mukaan . a = serpentiiniä ; b = talkki- ja kloriittirikas, liuskeinen rajavyöhyke ; c = talkkimagnesiittikiveä . haarniskapintoja ja serpentiini on breksiamaisesti repeytynyttä (ks . kuvaa 50) : Sellaisten breksiamaisten vyöhykkeitten esiytymisen johdosta voidaan otaksua, että osia serpentiinipahkusta on työntynyt talkki- 133
Page 1 and 2:
GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGIN
Page 3 and 4:
SISÄLLYS . Alkulause 1 Johdanto 3
Page 5 and 6:
Sivu Etelä- ja Lounais-Juuan silm
Page 7 and 8:
VII Sivu Nuorempaa diabaasia 163 Si
Page 9 and 10:
JOHDANTO . Joensuun vuorilajikartan
Page 11 and 12:
YLEISSILMÄYS ALUEEN VUORILAJEIHIN.
Page 13 and 14:
lävistää tavallisesti edellistä
Page 15 and 16:
ovat siinä puristuneet hienojyväi
Page 17 and 18:
tenkin köyhiä kiilteestä ; punai
Page 19 and 20:
vihreänharmaita plagioklaasikiteit
Page 21 and 22:
poikki tämän suunnan . Nämä ilm
Page 23 and 24:
Poimuttumiset ovat tavalliset gneis
Page 25 and 26:
Biotiittigraniitin juonia . Paitsi
Page 27 and 28:
Kaavin pitäjän Korteisenkylän po
Page 29 and 30:
lasia ja jotka sälöjäovathienoik
Page 31 and 32:
1 .5 sm :n leveyden. Vuorilaji muis
Page 33 and 34:
ja vaaleanharmaasta tai harmaanvalk
Page 35 and 36:
amfiboliittia kosketuskohdilla ja s
Page 37 and 38:
Suursonkajarannan järven SE- ja NE
Page 39 and 40:
»Vuolukiveksi» on nimitetty useit
Page 41 and 42:
amfiboliitteja tavataan kuitenkin a
Page 43 and 44:
sisuonien lävistämää amfiboliit
Page 45 and 46:
Tärkeimmi stä maasälpärikkaan g
Page 47 and 48:
koillisosien pienissä suonigneissi
Page 49 and 50:
Tässä seudussa vaihtelee säänn
Page 51 and 52:
pegmaytiitin juonia, mutta sitäpai
Page 53 and 54:
Vaikka gneissin kerrosten väliin t
Page 55 and 56:
mää sarvivälkeliusketta pienenä
Page 57 and 58:
lean, lujasti rapautuneen, maasäIp
Page 59 and 60:
Koillisessa graniittigneissialueess
Page 61 and 62:
Kuva 23 . Kartta Mölönjärven liu
Page 63 and 64:
enimmäkseen punertavia maasälpäs
Page 65 and 66:
eriytyy silmäliuskemaisia väliker
Page 67 and 68: tivyöhykettä , seuraa kerrosten p
Page 69 and 70: kvartsi ja maasälpärikasta liuske
Page 71 and 72: Silmäliuskeet Kaavin pitäjän it
Page 73 and 74: Kvartsiittiliuskeita . Länsi-Juuan
Page 75 and 76: dasta ja kiilleliuskemaisten kerros
Page 77 and 78: liuskeet vallalla . Nämä vuorotte
Page 79 and 80: kvartsiittia . Tämä viittaisi sii
Page 81 and 82: Sänkivaara ja jonkun matkaa tääl
Page 83 and 84: Analyyseistä näkyy, että rapautu
Page 85 and 86: murtokappaleita) on breksiakerros j
Page 87 and 88: P a i k k a . 300 m Rajalasta SW, S
Page 89 and 90: Petro vaaran ja Kajoon kylän kalkk
Page 91 and 92: 1 05 leina on pieniä pyriitti- ja
Page 93 and 94: . kuvaa °-80 in, Juuan ja poimuja
Page 95 and 96: paksuina lyhyinä sälöinä tai s
Page 97 and 98: . joka esiytyy ulottuuesim itäpuo-
Page 99 and 100: postkalevalainen graniitti ja pegma
Page 101 and 102: kalevalaiset liuskeet täten vanhem
Page 103 and 104: movaaran ja Nunnanlahden kylissä J
Page 105 and 106: Kuusjärven pitäjässä esiytyy er
Page 107 and 108: sen paikoin melkein kokonaan . Kiil
Page 109 and 110: Omituista on niille, että niitä l
Page 111 and 112: hin että kalevalaisiin kvartsiitti
Page 113 and 114: jyrkästi gneissiin ja kontaktisaum
Page 115 and 116: pidettävä saman vuorilajin erilaa
Page 117: 1 31 karbonaattirakeista ja hienois
Page 121 and 122: I on analyysi massamaisesta serpent
Page 123 and 124: niemen, Kuusjärven ja . Heinävede
Page 125 and 126: Tyypillistä hieno- tai keskirakeis
Page 127 and 128: punaisenviolettia, karkearakeisissa
Page 129 and 130: vahvistavat muillakin paikoilla teh
Page 131 and 132: Jatulilaisia pohjamuodostumia . Gra
Page 133 and 134: Niitten välinen sementti on talkin
Page 135 and 136: on n . 3 m . Itse alustassa, kaakos
Page 137 and 138: iältään . Silmiinpistävää on
Page 139 and 140: graniittigneissipohjaan . Lähellä
Page 141 and 142: taan vähemmässä määrin ja on s
Page 143 and 144: Monimutkaisempia ovat sitävastoin
Page 145 and 146: Uraliittidiabaasi on hieno- tai kes
Page 147 and 148: taan kallistuen 35 W ja ovat harmaa
Page 149 and 150: Uraliittista sarvivälkettä tavata
Page 151 and 152: tää sarveiskivenkaltainen sementt
Page 153 and 154: ne harmaanvalkoisia, mutta sisält
Page 155 and 156: kiisumineraalien väliin, joissakin
Page 157 and 158: 171 verrattain vähän kovia minera
Page 159 and 160: olevia rakoja, ja tämän perusteel
Page 161 and 162: ja kvartsiitin rajalla ja haarautuu
Page 163 and 164: J77 Outokummun kuparitehdas rakenne
Page 165 and 166: magneettista rautamalmia kasautunut
Page 167 and 168: noastaan magnesiittirikkaat vuoluki
Page 169 and 170:
83 Pinnalla on vuolukivi täynnä r
Page 171 and 172:
Yllämainitun pohjasöyrien puuttee
Page 173 and 174:
luettava näitten seutujen arvokkai
Page 175 and 176:
Graniitit. Alueella on siellä tä
show all

SUOMEN - arkisto.gsf.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?