SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
taan vähemmässä määrin ja on se, hajautunut tasaisesti pieniksi suomuiksi<br />
kaikkialle vuorilajimassaan . Sitävastoin on, kalevalaisissa<br />
liuskeissa kiillettä usein runsaasti, mutta se on etupäässä asettunut<br />
vuorilajin kerros- ja luisupinnoille .<br />
Jatulilaisten kvartsiittien väri vaihtelee puhtaasti valkoisen ja<br />
kellertävän tai vihertävän harmaan välillä . Paikoin on väri punertavanharmaata<br />
tai vaaleanpunaista . Valkoiset lajimuunnokset ovat<br />
muodostuneet melkein yksinomaan puhtaasta maitokvartsista . Sellaista<br />
kvartsiittia ovat esim . melkein kaikki korkeimmat kvartsiittiselänteet<br />
. Kvartsiitissa on usein runsaasti pieniä punaisia täpliä,<br />
johtuen todennäköisesti rautahohteesta . Kellertävässä kvartsiitissa<br />
on sideaine rapautunutta, kaoliinimaista tai talkin- ja hiukan karbonaatinpitoista<br />
.<br />
karkearakeista, konglomeraattimaista<br />
kvartsiittia . Kvartsiitti sisältää paikoin karkeampia kerroksia,<br />
joissa on kvartsipalloja ja pieniä maasälpäsiruja . Sellaista kvartsiittia<br />
tavataan esim . Hyypiinvaaran kvartsiittikukkulan länsirinteellä<br />
Kiihtelysvaaran pitäjässä ja Suuren Urkkalammen etelä- ja pohjoispuolella<br />
Kontiolahden ja Enon pitäjän rajalla . Vyöhykkeessä, joka<br />
ulottuu Hautajärveltä lounaiseen suuntaan lännessä olevien kalevalaisten<br />
fylliittien ja idässä olevien kvartsiittiliuskeitten väliin, on<br />
monessa kohden samallaista kellertävän-vaaleanharmaata kvartsiittia,<br />
varsinkin Sammakkolammen lounais- ja koillispuolella, esim . Sammakkovaaran<br />
etelärinteessä . Erittäin mielenkiintoista on että konglomeraattimainen<br />
jatulilainen kvartsiitti, jonka kerrokset kallistuvat<br />
loivasti n . 15°-25° W, on täällä kerrostunut diskordanttisesti jyrkkäasentoisen<br />
serisiittirikkaan kalevalaisen pohjaliuskeen päälle, jossa on<br />
myöskin runsaasti kvartsipalloja . Tästä se kuitenkin eroaa petrograa<br />
<strong>fi</strong>sesti siinä, että se on selvään kerroksellista ja sisältää hienorakeisen<br />
kvartsiitin kappaleita, jotavastoin kalevalaisessa kvartsiitissa esiytyvät<br />
pirstaleet ovat melkein yksinomaan lasimaista kvartsia . Näyttää<br />
siltä kuin olisi jatulilainen kvartsiitti täällä kasvanut kiinni kalevalaiseen<br />
pohjaan, sillä serisiittirikas pohjaliuske muuttuu rajalla ylöspäin<br />
vähitellen hienorakeiseksi, selvästi kerrokselliseksi, konglomeraattimaisia<br />
kerroksia sisältäväksi kvartsiitiksi, samalla kun karkealiuskeinen<br />
rakenne vähitellen häviää. Rajana lännessä olevia kalevalaisia<br />
fylliittiä vastaan on täällä kuten muuallakin siirroslinja .<br />
Vinoa kerrostusta, aallonjälkiä . Paikoin nähdään<br />
kvartsiittikerroksissa vinoa kerrostusta . Kirkkovaarassa ja<br />
täältä pohjoiseenpäin Puson kylän itäosassa Kontiolahdella on hienorakeista<br />
selvään kerroksellista kvartsiittia, jonka kerrokset ovat melkein<br />
vaakasuorassa asennossa (kaltevuus n . W) .Punaisenharmaat<br />
20°<br />
155
Change language