SUOMEN - arkisto.gsf.fi

1 5 6
ja tummat kerrokset vuorottelevat keskenään ja nämä ovat paikkapaikoin
tavalliseen kerroksellisuuteen nähden vinossa asennossa .
Aallonjälkiä on nähty hienorakeisessa vaaleanharmaita ja vaaleanpunaisia
kerroksia sisältävässä kvartsiitissa n . 0 .5 km Mähölän
talon NW puolella Kolvananuurron rotkolaakson itäpuolella Enon
pitäjässä .
Poikittaisliuskeisuutta . Siellä täällä, varsinkin Pielisjärven
eteläpuolisella alueella, ovat jatulilaiset kvartsiitit hiukan
paineliuskeisia . Tämä näkyy selvästi serisiitinpitoisissa liuskeisissa
osissa, missä kerroksellisuus ja liuskeisuus poikkeavat toisistaan .
Poikittaisliuskeisuus menee tavallisesti pohjoisempaan suuntaan, vaihdellen
N 10 W ja N 5 E välillä, ja poikkeaa siis kerrostussuunnasta,
joka on N 15 ° °-45° W. Alla mainittakoon muutamia esimerk
Vääränvaaran laella Kontiolahden pitäjän pohjoisimmassa osassa
on kvartsiitin kerroksellisuuden suunta N 15°-40° W ja kaltevuus
25 °-30° SW . Liuskeisuuden suunta on N 5° E, kaltevuus 65 ° W .
Ruohovaaran, Kanalammen ja Kiikan talojen kohdilla Juuan pitäjän
Ahmovaaran kylässä kulkevat kvartsiittikerrokset N 20° W suuntaan
ja kallistuvat n . 50° W, jotavastoin liuskeisuuden suunta on
N 5°-10° W ja kaltevuus 70 ° W. Huutokalliossa Savijärven etelärannalla
ovat kvartsiittikerrokset poimuttuneet pienempiin ja suurempiin
pitkiin aaltomaisiin poimuihin, joitten poikki kulkee selvä poikittaisliuskeisuus
. .
Näitten havaintojen perusteella näyttää todenmukaiselta, että
jatulilainen poimutus on tapahtunut pohjoisempaan suuntaan kuin
kalevalainen, jonka suunta on n . NN W-SSE . Mahdollisesti ovat
poimut jonkunverran seuranneet kalevalaisen poimutuskauden jälkeen
jääneitä pinnan epätasaisuuksia .
Kvartsiittikerrosten paksuus . Kiihtelysvaaran
pitäjän halki Pielisjoelle ulottuvassa kapeassa kvartsiittivyöhykkeessä
on kerrosten paksuus 300-400 m . Suunta vaihtelee N 10° W ja N
25° W välillä . Kerrosten kaltevuus on 60°-70° W . Hyvin kauniisti
kerroksellista hiekkakivenkaltaista punertavanharmaata kvartsiittia
on täällä tavattu Heinävaaran kylässä kerrostuman yläosassa lähellä
kalevalaisten fylliittien rajaa . Kvartsiitissa vuorottelevat punaiset,
sinipunaiset ja keltaisenharmaat kerrokset keskenään . Mielenkiintoista
on että se sisältää saviliuskemaisiakin kerroksia siihen määrin,
että vuorilaji helposti lohkeaa ohuiksi levyiksi . Vyöhyke edustaa
siis todenmukaisesta yhtäjaksoista kerrossarjaa, joka alkaa pohjamuodostumilla
ja loppuu hiekkakivenkaltaisella saviliuskemaisia
kerroksia sisältävällä kvartsiitilla .