SUOMEN - arkisto.gsf.fi

86
Ne ovat siis täällä suorastaan graniittigneissi ja amfiboliittipohjan
sekä silmäliuskeitten päällä . Viimemainitut ovat Huovisenniemen
talon luoteispuolella erittäin kauniisti muodostuneet . Perusmassa on
niissä hienorakeista, liuskemaista ja sisältää runsaasti biotiittijuovia,
jotka kaartavat liuskeisuuden suuntaan venyneitä, ruhjoutuneita
punaisia kalimaasälpäsilmäkkeitä . Kvartsi on kasautunut ker-
roksittain kapeiks i . kk eetlinsseiksi
Maasälpäsilmä kiillejuovien väliin
tulevat 4 sm pitkiksi ja 2 .5 sm levei ksi ja sisältävät kvartsirakeita ja
kiillesuomuja .
Siikajärven silmäliuskealue Kaavin ja Nilsiän pitäjissä .
Siikajärven itä- ja pohjoispuolella Kaavin pitäjän luoteisosassa
Nilsiän rajalla on silmägneissimäistä liusketta levinnyt laajalle alalle
(kuva 31) . Vuorilaji on jotenkin tummanharmaata, karkearakeista,
liuskeista ja selvään kerroksellista . Konglomeraattimaiset kerrokset,
joissa on lähes 6 sm :n pituisia ja 2 .5 sm :n levyisiä puristuneita vaaleanharmaan
tai punaisen maasälvän silmäkkeitä (kvartsirakeita ja
biotiittisuomuja sisältäviä) vuorottelevat hienorakeisempien kerrosten
kanssa, joissa maasälpärakeet ovat pienempiä ja harvinaisempia .
Ympäröivän gneissin rajoilla silmäliuske muuttuu juovaiseksi
kvartsi- ja maasälpärikkaaksi gneissiksi . Pisankosken luoteispuolella
se yhtäällä vähitellen muuttuu kovin metamorfosoituneeksi harmaaksi
graniittigneissiksi ja toisaalla, kerrosten päällystää kohti Siikajärven
etelärannalla, vaaleanharmaaksi kvartsiittiliuskeeksi .
Hajanaisia silmäliuske-esiytymiä.
Muutamilla Vuotjärven niemill ä ja saarilla, kuten esim . Viitaniemellä,
Kinnusensaarella ja Siitinlahden eteläpuolisella niemellä
esiytyy paikkapaikoin hyvin liuskeista silmägneissiä . Koukkulammella
Juuan pitäjän luoteiosassa Nurmeksen rajalla on punaisenharmaata,
maasälpärikasta liusketta, joka sisältää rikki puristuneita
punaisen kalimaasälvän silmä kkeitä (1 .5 X 3 sm :n suuruisia) . Vuorilaji
muistuttaa lujasti liuskeista porfyyristä graniittigneissiä . Pieni
silmäliuskealue on Ohta-Valkeisen ja Ra kkisenjärven välillä Itä-
Kaavilla. Samanlaatuisia esiytymiä on graniittigneississä kalevalaisten
liuskeitten läheisyydessä, ja niitä voidaan senvuoksi kenties
pitää poiskuluneitten pohjakerroksien jäännöksinä .