SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
dasta ja kiilleliuskemaisten kerrosten ja emäksisten juovien sekaista<br />
sekä tulee lopuksi breksiamaiseksi (s . 61) .<br />
Kahdessa lännempänä olevassa vaarajaksossa, Petrovaarassa<br />
ja Vesivaarassa, joita eroittaa toisistaan Kajoonjärven ja Kuusjärven<br />
laaksonuoma, uudistuvat samat kerrossuhteet kuin Juuanvaarassa .<br />
Petrovaaran jaksossa on esim . itäisimpänä graniittigneissin rajalla<br />
ensin pohjabreksiaa (s . 61) ja sitten pohjaliuskeena vaaleanharmaata<br />
sädekivensekaista kvartsiittia ; tämän päällä kiilleliuskevyöhyke, jossa<br />
on kalkkikivikerroksia ja metabasiittijuonia ja lopuksi puhdasta<br />
harmaanvalkoista kvartsiittia vyöhykkeenä, jossa on muskoviittirikkaita,<br />
paikoin punertavia kerroksia ; viimemainittu muuttuu taas<br />
vähitellen lännempänä epäpuhtaaksi kiillerikkaaksi kvartsiitiksi ja<br />
pohjabreksiaksi . Samat suhteet uudistuvat vielä kerran Vesivaarassa<br />
. Ainoa ero on siinä että kerrosasento on näissä selänteissä hyvin<br />
loiva, 10°-30° W (ks . kuvaa 32) .<br />
Fylliittialueen rajalla kaakossa, esim . Saarijärven kaakkoispuolella<br />
vuorottelee harmaa kvartsiittiliuske kvartsir ikkaan kiilleliuskeen<br />
kanssa . Graniittipohjan läheisyydessä Saarijärven pohjoispuolella<br />
esiytyy osaksi lasimaista, osaksi kiteistä harmaata kvartsiittia,<br />
joka on hyvin vihreitten sädekivitäplien sekaista ja vuorottelee<br />
ruosteisen magneettikiisurikk aan sarvivälkeliuskeen kanssa .<br />
Lounaisimpana oleva vaarajakso, Halivaara, on muodostunut<br />
epäpuhtaista kiillerikkaista kvartsiittiliuskeista, ja näitten länsirajalla<br />
on graniittigneissipohja työntynyt kvartsiittien päälle (ks . s .<br />
84) . Onko sellaisia ylisiirroksia myös tapahtunut itäisempien, kvartsiittivyöhykkeitten<br />
länsirajoilla, ei voida varmuudella päättää . Rajoilla<br />
esiytyviä kalkinpitoisia pohjabreksioita olisi siinä tapauksessa<br />
pidettävä hankausbreksioina .<br />
Korteisenkylän- kvartsiittiliuskevyöhyke<br />
Kaavilla . Korteisenkylän koillisosassa Kaavilla ulottuu Kyrpelinjärveltä<br />
NNW-suuntaan Kärenjärven ja Riihijärven ohi Mäntyjärvelle<br />
muskoviittirikasta kvartsiittiliusketta kapeana vyöhykkeenä .<br />
Tämä vuorottelee lasimaisen kvartsiitin kanssa ja sisältää kapeita<br />
tumman magneettikiisurikkaan sädekiviliuskeen juovia . Paikoin<br />
lisäytyy vaalean kiilteen pitoisuus siihen määrin, että vuorilaji muuttuu<br />
muskoviittiliuskeeksi . Riihijärven luoteis- ja kaakkoispuolella<br />
kvartsiittiliuske on vajonnut postkalevalaiseen graniittiin, joka lävistää<br />
sitä . Sivuilla se rajoittuu graniitinsekaiseen gneissimäiseen kiilleliuskeeseen,<br />
jonka kanssa se rajalla vuorottelee . Muutos tapahtuu<br />
siten että muskoviitin sijaan kvartsiittiliuskeeseen tulee biotiittia .<br />
Kvartsiittia lävistävät, graniittijuonet ovat osaksi hienorakeista<br />
harmaata tai vaaleanharmaata graniittia (esim . Kärenjärven kaak-<br />
8 9<br />
12
Change language