SUOMEN - arkisto.gsf.fi

murtokappaleita) on breksiakerros jossa vuorilajin kulkusuunnan
mukaan rinnakkain järjestyneinä kvartsiittikappaleita liittää toisiinsa
graniittinen väliaines . Hienorakeiset, vaaleanharmaat graniittiapliittijuonet
lävistävät siellä täällä breksiaa
Tuusniemen luoteisosassa oleva kvartsiittiselänne
.Viita-
pieni
mäki, on keskirakeista, hiukan lasimaista, vaaleanpunaista tai harmaanvalkoista
kvartsiittiliusketta . Kerrokset kulkevat N 25° E,
kaltevuus on 60° W . Puutionmäen kaakkoisosassa ja Pienen Vierujärven
rannalla olevan kallion pohjoisosassa Riistaveden länsipuo-
Kuva 35 . Leikkaus kalliorinteestä Syvän Jouhtenjärven l änsipuolella Tuusniemen
Kartansalon kylässä ; W. W. Wilkmanin mukaan .
a = gneissiä ; b =,muskoviittirikasta sädekiviliusketta, kaltevuus 50° W ; c = kvartsiittia ;
d = kvartsiittibreksiaa, kaltevuus 70° W; e = nuorempaa graniittia.
lella Kuopion pitäjässä on hienorakeista punertavia kvartsiittia .
Nämä esiytyvät suonigneississä ja ovat mahdollisesti väliinpoimuttuneiden
kalevalaisten kvartsiittien jäännöksiä .
Hernemäessä, Hammasjärven itäpuolella Kiihtelysvaaran pitäjässä
esiytyy fylliiteissä NNW-SSE-suuntaisena, n . 6 km :n pituisena
ja 1 km :n levyisenä linssinä hieno- tai karkearakeista kvartsiittiliusketta,
joka on muodostunut säännöttömästi kasautuneista kvartsi-,
kiille- ja maasälpärakeista . Vuorilaji on paikoin konglomeraattimaista
ja sisältää tällöin suuria lasimaisia kvartsiittipalloja ja 2-5
sm :n pituisia saviliuskemaisen fylliitin linssejä . Kvartsin täyttämiä
rakoja pitkin N 80° W-suuntaan viistoon liuskeisuuden poikki kulkevia
siirroksia nähdään paikoin . Suunta on n. N 10° W ja kaltevuus
70°-80° W . Lännessä fylliitin rajalla kvartsiitti vuorottelee
tämän kanssa ja muutos tapahtuu siten, että fylliittikerrokset tulevat
leveämmiksi ja runsaslukuisemmiksi ja kvartsiittikerrokset kapenevat
vähitellen muuttuen kapeiksi juoviksi ja linsseiksi fylliitissä .
Kaakossa on kvartsiitin jatkona sarvivälkeliusketta, joka on tavallisesti
karkealiuskeista ja sisältää kvartsilinssejä sekä 2-4 mm pitkiä
sarvivälkesälöjä . Täällä tavataan myös hyvin usein hienorakeisen,
selvään kerroksellisen sarvivälkeliuskeen osia . Pienen uraliittidia-