SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vihreänharmaita plagioklaasikiteitä . Porfyyriset hajarakeet ovat<br />
puristuneet vuorilajin liuskeisuuden suuntaan . Ne saavuttavat 8<br />
sm:n pituuden ; ja n . 2 sm:n leveyden .<br />
Tummanharmaata, lujasti liuskeista, biotiitti- ja sarvivälkerikasta<br />
graniittia, joka sisältää suuria punaisen mikrokliinin ja pienempiä<br />
harmaanvalkoisen plagioklaasin hajarakeita, tavataan E . Sarliinin<br />
mukaan Hiiskoskella ja Marjovaaran itäpuolella Ilomantsissa .<br />
Samallaista ruskeanharmaita liuskeisuuden suuntaan venyneitä porfyyrisiä<br />
maasälvän kaksoiskiteitä sisältävää porfyyrigraniittia on<br />
Salmivaaran N-puolisessa seudussa Itä-Pielisjärvellä . Inarivaaralla<br />
Venäjän rajalla tavataan hyvin liuskeista, harmaanruskeata porfyyrigraniittia<br />
. Hajarakeet ovat täällä rapautunutta punaista kalimaasälpää<br />
ruskeine reunoineen (hematiittihiukkasia) . Ne ovat<br />
keltaisenharmaassa tai ruskeanharmaassa kvartsista, biotiitista ja<br />
maasälvästä muodostuneessa perusmassassa, jossa paikoin on runsaasti<br />
biotiittia .<br />
Sarvivälkegraniitteja . Sarvivä lkkeenpitoiset, harmaat<br />
tai punaiset, tavallisesti plagioklaasirikkaat graniitit muodostavat<br />
, paikkapaikoin pieniä massiiveja tavallisten graniittien alueilla .<br />
Nämä ovat usein kuitenkin niin pieniä, ettei niitä ole voitu merkitä<br />
kartalle . Tavallisten graniittien tavoin ovat ne yleensä lujasti metamorfosoituneita<br />
ja ruhjoutuneita . Viimemainitussa tapauksessa<br />
ovat ne ristiin rastiin epidootin ja kloriitin täyttämien rakojen lävistämiä<br />
. Sarvivälkegraniitit esiytyvät monessa kohden vanhojen<br />
kiilledioriittien ja am<strong>fi</strong>boliittien yhteydessä ja muuttuvat silloin<br />
niiksi .<br />
Vaaleanharmaata sarvivälkegraniittia on pienenä alueena<br />
Mönninvaaran kylän pohjoispuolella Kontiolahdella, ulottuen<br />
täältä Pielisjoelle saakka Jakokosken yläpuolella . Vuorilajin pääjoukko<br />
on tasarakeista, pienempiä osia siitä on porfyyrimaista ja<br />
runsaasti sekundääristen mineraalien täyttämien rakojen lävistämää<br />
. Nuoremman graniitin suonia kulkee sarvivälkegraniitin läpi .<br />
Samallaista vuorilajia on Pallosenvaaran kylän kaakkoispuolella<br />
Ilomantsissa .<br />
Möhkön ruukin NE-puolella Ilomantsissa esiytyy liuskeinen biotiittirikas<br />
sarvivälkegraniitti, jossa on suuria särkyneitä punaisen<br />
mikrokliinin ja vihreänharmaan plagioklaasin hajarakeita . Perusmassa<br />
sisältää runsaasti tummia mineraaliaineksia .<br />
Merilänvaaralla,Itä-Pielisjärvellä tavataan siellä esiytyvän dioriittimassiivin<br />
rajalla sarvivälkegraniittia, jossa sarvivälke on keräytynyt<br />
tummanvihreistä 0.5-1 mm :n levyisistä sälöistä muodostuneiksi<br />
ryhmiksi .<br />
13
Change language