SUOMEN - arkisto.gsf.fi

1 38
tävän harmaata tai punaista . Harmaa graniitti sisältää kvartsia,
oligoklaasia, hiukan mikrokliinia, biotiittia ja muskoviittia . Plagioklaasi
on jonkunverran muuttunutta, sisältäen muskoviittisuomuja,
ja muodostaa paikoin suorakaiteenmuotoisia vyöhykkeisrakenteisia
hajarakeita, jotka ovat keskeltä sameita ja reunoilta puhtaampia .
Tämä reunavyöhyke eroaa myös keskuksesta jossakin määrin poikkeavissa
optillisissa suhteissa ; kuitenkin on raja niitten välillä jotenkin
epäselvä (kuva 52 b) . Myrmekiittiä on siellä täällä maasälpä- ja
Kuva 52 . Postkalevalaista graniittia Suurenjärven pohjoispuolelta Liperin
Kaatamon kylästä. Nikolit ristissä . 8 x luonn. kokoa .
kvartsirakeitten välillä . Lisäaineksina tavataan titaniitti- ja apatiittirakeita
. Kvartsissa nähdään heikosti aaltoilevaa valon sammumista .
Tyypillinen postkalevalainen graniitti eroaa postbottnialaisesta
siinä että se on tasarakeisempi . Postbottnialaisessa graniitissa ovat
mineraalirakeet nimittäin melkein aina hyvin erisuuruisia ja epätasaisesti
jakautuneita perusmassaan . Kvartsi on kasautunut pienirakeisiksi
kyhmyiksi kooltaan hyvin vaihtelevien maasälpäryhmien
väliin . Postkalevalaisessa graniitissa ovat mineraalirakeet
sitävastoin enimmäkseen tasaisesti jakautuneita ja selvästi rajoittuneita,
eivätkä niin lujasti toisiinsa takertuneita kuin postbottnialaisessa
. Vuorilaji on senvuoksi löyhempää ja lohkeaa helposti säännöllisiksi
kappaleiksi . Selvää suorakaiteenmuotoista halkeilevaisuutta ja
kerrostusta nähdään senvuoksi usein kallioissa . Pinnalta ovat kalliot
jotenkin syvälle rapautuneita ja kellärtävänvärisiä, sen johdosta että
rautaruostetta on saostunut maasälpärakeitten rakoihin .
b
a