SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Poimuttumiset ovat tavalliset gneissigraniitissa . Ilomantsin<br />
Luutalahden kylässä, missä gneissigraniitti on kovin nuorempien<br />
graniittisuonien lävistämää, nähdään siinä Sarlinin mukaan hyvin<br />
mutkikasta juovikkaisuutta . Pegmatiittigraniittisuonet kiemurtelevat<br />
lujasti ja kulkevat milloin juovaisuuden suuntaan, milloin viistoon<br />
tämän poikki ; paikoin ovat ne siirtyneet . Pielisjärven pitäjän<br />
Vuonislahden kylässä tapasi allekirjottanut Wilkman suoraliuskeista,<br />
juovikasta, n . N. 15°-20° E kulkevaa, pystyasennossa olevaa gneissigraniittia,<br />
jonka suonet olivat harmaanvalkoista graniittiapliittia .<br />
Näissä nähtiin usein jyrkästi taipuneita poimuja, jolloin suoraviivaisesti<br />
kulkevat suonet äkkiä kääntyivät takaisin ja jatkoivat<br />
matkaansa teräväkulmaisesti edellistä suuntaansa vasten . Hiukan<br />
leveämmät, harmaanvalkoiset pegmatiittisuonet kulkivat viistoon<br />
juovikkaisuuden poikki .<br />
Toistaiseksi ei ole vielä ratkaistu, miten näitä monimutkaisia ilmiöitä<br />
on selitettävä . Näyttää kuitenkin todenmukaiselta, että<br />
vanhojen vuorilajien lujat poimuttumiset ja taipumiset ovat aiheutuneet<br />
liikkeellä olevien nuorempien magmajoukkojen vaikutuksesta .<br />
Ilmiöt olisivat siis pääasiallisesti luettavat nuorempien graniittien<br />
palingenesi-vaikutuksesta johtuneiksi .<br />
Apliitti- ja pegmatiittisuonia . Kuten jo aikaisemmin<br />
esitettiin, lävistävät sekä graniittigneissejä että gneissigraniitteja<br />
usein apliitti- ja pegmatiittisuonet, joiden leveys vaihtelee<br />
muutaman sm :n ja monen kymmenen m :n välillä. Vähimmin ovat<br />
massamaiset graniitit sellaisten suomen lävistämiä, enimmin juovaiset<br />
gneissigraniitit . Suonet seuraavat useimmiten liuskeisuus- tai<br />
juovikkaisuussuuntaa, mutta menevät muihinkin suuntiin, jolloin<br />
ne lävistävät vuorilajia verkon tapaan . Milloin ne kulkevat suoraan,<br />
milloin taipuvat, poimuttuvat tai keskeytyvät äkkiä ja siirtyvät toisiinsa<br />
verraten .<br />
Tavallisimmat ovat hienorakeiset vaaleat apliittisuonet ja näihin<br />
liittyvät harmaanvalkoisen tai punaisen pegmatiitin suonet . Apliittisuonet<br />
ovat muodostuneet vaaleanharmaasta kvartsista ja harmaanvalkoisesta<br />
tai vaaleanpunaiselta maasälvästä, ollen eri sekoitussuhteessa<br />
toistensa kanssa . Niistä puuttuu kiille melkein kokonaan .<br />
Pegmatiittisuonet sisältävät valkoista tai punertavaa mikrokliinia,<br />
kvartsia ja hiukan plagioklaasia ; viimemainittu on kvartsin,ja kiilteen<br />
kanssa usein kasvanut mikrokliinin sisään . Sitäpaitsi tavataan<br />
biotiittia tai muskoviittia suurempina hajanaisina levyinä .<br />
Apliitti- ja pegmatiittisuonet ovat usein liuskeutuneet samaan<br />
suuntaan kuin graniittigneissit, joihin ne muodostavat suonia ja juonia<br />
. Kartalle nuoremmiksi prekalevaisiksi merkittyjen graniitti-<br />
1 7<br />
3
Change language