SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1 7 6<br />
sissa on kalkkisälpäerittymiä, jotka toisilla paikoilla tehtyjen havaintojen<br />
mukaan merkitsisivät, että täälläkin pitäisi löytyä malmimineraaleja<br />
.<br />
Outokummun malmikenttä ja kuparitehdas .<br />
Kuparikiisunpitoisen malmikerroksen löydöstä Outokummun<br />
koillispuolella on jo kerrottu Joensuun maalajikartan D 3 selityksessä<br />
. Malminpitoinen kerros muodostaa 3-8 m paksun vyöhykkeen,<br />
joka on breksiamaisesti särkynyttä, runsaasti kuparikiisua, magneettikiisua,<br />
rikkikiisua ja jonkunverran sinkkivälkettä sisältävää harmaata<br />
lasimaista kvartsiittia (ks . karttaa sivulla 94) . Kiisumineraalit<br />
ovat joko kerrospintojen välissä tai muodostavat säännöttömiä<br />
suoria ja nystyröitä, jotka tunkeutuvat kerrosten poikki ja täyttävät<br />
kvartsiitissa olevat raot . Siellä missä yksinäisiä pegmatiittijuonia<br />
kulkee kvartsiittikerrosten poikki, sisältää pegmatiittikin .<br />
malminystyröitä . Malmimuodostus näyttää siis nuoremmalta kuin<br />
postkalevalainen graniitti .<br />
Ennenkuin kaivosaukkoja tehtiin, toimitettiin vuori-ins . 0 . Trästedtin<br />
johdolla monessa kohden timanttiporauksia,.osaksi kohtisuoraan,<br />
osaksi pystysuoraan suuntaan malmikerroksen läpi . Tarkoitus<br />
oli saada selville malmikerroksen asema, paksuus, leveys ja<br />
pituus, niin että voitaisiin arvioida kerroksessa olevat malmimäärät .<br />
Kairausnäytteitä eri syvyydeltä otettiin talteen ja analysoitiin<br />
(katso taulua VIII) . Malmin kuparipitoisuus näkyi vaihtelevan<br />
4 ja 7 % välillä .<br />
Vuosina 1909-1911 toimitetut timanttiporaukset osoittivat, että<br />
malmikohdat siinä vyöhykkeessä, jossa »Pintakuilu» ja »Kummunkuilu»<br />
ovat, kuuluvat samaan malmilinssiin, jonka paksuus on keskimäärin<br />
n . 4 m . Kuilusta louhittiin eri syvyyksillä vaakasuoria käytäviä,<br />
joista lähtee sivukäytäviä malmikerroksen poikki . Tämän<br />
malmilinssin laskettiin n . 100 metrin syvyyteen saakka sisältävän<br />
n . 750 000 tonnia malmia, joka 4 % Cu-pitoisuuden mukaan antaa<br />
n . 30 000 tonnia kuparia .<br />
Noin 260 m Pintakuilun itäpuolella tavattiin porattaessa taas<br />
malmia . Tähän tehtiin n . k . Kaasilankuilu . Otaksutaan sen kuuluvan<br />
eri linssiin, joka varmasti sisältää useita kymmeniä tuhansia<br />
tonnia malmia .<br />
Lopuksi löydettiin porattaessa »Kummun» kerroksen jatko<br />
Raivionmäessä, joka on jonkun matkaa Outokummusta länteen .<br />
Kuparikiisu eriytyy täällä antofylliitti-kordieriittikivessä (Raivionmäen<br />
läntinen kaivos) .