SUOMEN - arkisto.gsf.fi

1 8
massiivien läheisyydessäkin ovat suonet puristuneet samaan suuntaan
kuin graniitit. Tämä näyttää viittaavan siihen, että suonimuodostukset
ainakin osaksi ovat iältään prekalevalaiisia.
Sytivieremänjoella Ylä-Mieluunjärven SE-puolella, Korpijärven
NW-puolisessa seudussa ja Hylkysyrjän kylässä NE-Korpiselällä
tavataan selvään liuskeisen punaisen apliitin juonia . Muskoviitin
päällystämät luisupinnat lävistävät vuorilajia . Korpijärven pohjoisrannalla
nähdään, harmaanvalkoisen lujasti ruhjoutuneen pegmatiitin
juonia vanhassa harmaassa graniitissa . Maasälpäkiteet ovat
särkyneet ja raot täyttyneet maasälpäsiruilla, biotiitilla ja kvartsilla ;
kvartsi muodostaa hienorakeisen aineksen maasälpärakeiden välillä .
Kiil teen usein rinnakkaintois-
täyttämät ruhjevyöhykkeet kulkevat
tensa kanssa ja aiheuttavat vuorilajiin jonkinlaisen juovikkaisuuden .
Enon pitäjän Ahvenisen kylän SW-puolella olevassa hankausvyöhykkeessä
(esim . Enonvaaran pohjoispäässä) tavataan rikki ruhjoutuneen
punaisen pegmatiittigraniitin juonia kovin muuttuneessa
graniittigneississä . Maasälpärakeet ovat särkyneitä, kvartsi hienorakeista
(usein sinertävän harmaata). Maasälpäsirujen, kiille ja
kloriittisuomujen ja hienojyväisen kvartsin täyttämät raot lävistävät
pegmatiittia . Sitäpaitsi nähdään usein serisiitin ja kloriitin peittämiä
haarniskamaisia luisupintoja.
Punaisen mikrokliinigraniitin juonia. Paikoittain
lävistävät apliitti- ja pegmatiittisuonien ohessa leveämmät
hieno- tai keskirakeisen, punaisen mikrokliinigraniitin juonet graniittigneissejä.
likrokliinigraniitille on luonteenomaista, että se
sisältää runsaasti vaaleanpunaista, tiilenpunaista, joskus tummanpunaista
mikrokliinia, johon usein on pegmatiittimaisesti kasvanut
yhteen kvartsirakeita . Sitäpaitsi tavataan pieniä hienosti kaksoisviirukkeisen
harmaan plagioklaasin rakeita . Vuorilaji on kiilteestä
köyhää . Biotiittia ja muskoviittia tavataan senvuoksi vain harvaan
pieninä täplinä ja pilkkuina . Kvartsi- ja maasälpärakeet ovat usein
järjestyneet yhdensuuntaisiksi, aikaansaattaen hienon juovikkaisuuden
(juoksurakenteen) vuorilajissa . Sellaista juonigraniittia eriytyy
runsaasti Märäjänlahden ja Vuonislahden ympärillä sekä Viekijärven
W-ja NW-puolella olevissa seuduissa Pielisjärven pitäjässä .
Noin 2 km Lapinlammen NE-puolella Luutalahden kylässä
Etelä-Ilomantsissa lävistää harmaanjuovikasta gneissigraniittia tasaja
hienorakeinen harmahtava tai punertava graniitti, joka paikoin on
viirukkeista rinnakkain järjestyneitten biotiittisuomujen takia. Lävistävä
graniitti ympäröi selvästi vanhemman graniitin murtokappaleita.
Nuoremman graniitin ohessa eriytyy täällä myös harmaanvalkoisen
pegmatiitin juonia .