SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
20<br />
porfyyristen kalimaasälpäkiteiden ympärille. Harvoin ovat kuitenkin<br />
eri graniittien väliset kontaktit jyr kkiä . Tavallisesti muuttuu .toinen<br />
vuorilaji toiseksi siten että vanhempi on rajalla sulanut ja hajonnut<br />
epäselviksi nuorempaan graniittiin sulkeuneiksi murtokappaleiksi<br />
.<br />
Pielisjärven länsi- ja lounaispuolen graniitit .<br />
Pielisjärven W-ja SW-puolisten seutujen graniitit ovat petrogra<strong>fi</strong>selta<br />
luonteeltaan hyvin samannäköisiä kuin vastaavat vuorilajit<br />
järven itäpuolella . Ne ovat kuitenkin täällä yleensä vaaleamman värisiä<br />
ja kvartsirikkaampia . Maasälpärakeet ovat tavallisesti puristuneet<br />
hienorakeisiksi silmiksi, linsseiksi tai juoviksi, jotka ulottuvat<br />
vuorilajin liuskeisuuden suuntaan . Näitten väliin ovat kvartsirakeet<br />
ja kiillesuomutkin tavallisesti järjestyneet juoviksi . Biotiitin ohessa<br />
tavataan usein runsaasti muskoviittia, jolloin tämä etupäässä peittää<br />
luisu- ja liuskepinnat vuorilajissa . Porfyyrimaisia ja sarvivälkerikkaitakin<br />
muunnoksia tavataan .<br />
Tasarakeista graniittigneissiä . Juuan pitäjässä<br />
vaihtelevat harmaat ja punaiset graniittigneissit keskenään .<br />
Edelliset sisältävät tavallisesti runsaammin plagioklaasia kuin jälkimäiset,<br />
jotka taas ovat mikrokliinirikkaampia . Tyypillistä karkealiuskeista<br />
harmaata graniittigneissiä esiytyy täällä esim . Polvijärven<br />
itäpuolella Polvijärven kylässä . Vuorilajin pää-aines on hienorakeista<br />
sisältäen kvartsia ja maasälpää (plagioklaasia ja mikrokliinia) .<br />
Biotiitti muodostaa tummia vuorilajin liuskeisuussuuntaan venyneitä<br />
juovia. Tummanharmaata, biotiittirikasta, kovin liuskeista ja muuttunutta<br />
vanhaa graniittia tavataan Saarijärven itäpuolella Ahmovaaran<br />
kylässä, missä se muodostaa pienehkön, nuorempien (kalevalaisten)<br />
liuskeiden väliin poimuttuneen, linssimäisen osueen . Maasälpä on<br />
siinä rikkiruhjoutunutta, harmaanvalkoista, sameata plagioklaasia<br />
(An10), jota ympäröi tummasta kiilteestä ja hienorakeisesta kvartsista<br />
muodostunut verkkokudos . Vaaleat apliittisuonet kulkevat usein<br />
vuorilajin liuskeisuuden poikki. Samallaista tummanharmaata,<br />
litteik si puristuneita valkoisia maasälpäsilmäkkeitä sisältävää graniittigneissiä<br />
on paikoitellen Pielisjärven Larinsaaren kylässä ja<br />
Paalasmaalla .<br />
Lujasti puristunutta vaaleanharmaata graniittigneissiä tavataan<br />
Vaikonjärven ja Ruokosenjärven välisessä seudussa Juuan pitäjän<br />
keskiosassa ja Ansavaarassa, n . 10 km kirkonkylän länsipuolella .<br />
Vuorilaji sisältää täällä runsaasti kvartsia ja muskoviittia . Kiillesuomut<br />
ovat järjestyneet liuskeisuussuunnan mukaan lyhyiksi täpliksi<br />
.
Change language