SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
78<br />
kerrossarjan päällystässä, kvartsirikasta kiilleliusketta vyöhykkeenä,<br />
jossa liuske vuorottelee tumman fylliitin kanssa .<br />
Portinkallion ja Käkivaaran konglomeraatti.<br />
Pienen Härkilammen itärannalla, Saarijärven lounaispuolella,<br />
graniittipohja pistää näkyviin pitkänä ja kapeana linssinä . Vuorilaji<br />
on punertavaa tai vaaleanharmaata graniittibreksiaa, jota lukuisat<br />
muskoviitin ja serisiitin täyttämät raot ja luisupinnat lävistävät .<br />
Sitäpaitsi on siinä kvartsisuonia ja paikoin särkyneitä mustia turmaliinikiteitä<br />
. Se muistuttaa siis hyvin paljon Mölön talon lounaispuolista<br />
vaaleata graniittibreksiaa . Kloritisoituneet kiisunpitoiset metabasiittisuonet<br />
lävistävät sitäpaitsi vielä paikoin vuorilajia .<br />
Tämän graniittilinssin luoteispäässä vuorilaji muuttuu vaaleanharmaaksi<br />
kvartsiittimaiseksi pohjabreksiaksi . Sen jatkona NNW<br />
kohti on Mölönjärven eteläisimmän lahden päässä pitkänä kallioharjanteena<br />
keski- tai karkearakeista kvartsiittimaista pohjabreksiaa,<br />
jonka luisu- ja liuskeisuuspinnat ovat muskoviitin ja serisiitin verhoamia<br />
. Pohjaliuskeen alla on täällä pienellä alalla vaaleanharmaata<br />
pohjagraniittia .<br />
Äskenmainittua pohjavyöhykettä seuraa lännessä konglomeraattiliuske<br />
(suunta N 25° W, kaltevuus 60°-70° W), joka on erittäin kauniisti<br />
muodostunut kahdessa kallioselänteessä, Portinkalliossa ja<br />
Käkivaarassa, noin 300 m Mölönjärven etelälahden lounais- ja länsipuolella<br />
.<br />
Konglomeraatti on yleensä hyvin liuskeista ja sisältää linssimäi- .<br />
sesti litistyneitä hienorakeisen punaisen graniitin ja vaaleanharmaan<br />
kvartsiitin kappaleita . Se vuorottelee silmäliuskemäisten kerrosten<br />
kanssa, jotka tulevat lännempänä kerrosten päällystässä vallitseviksi,<br />
jotenka konglomeraatti muuttuu silmäliuskeeksi . Paikoin,<br />
esim . Portinkallion luoteispäässä, ovat vuorilajisirpaleet hyvin säilyneitä<br />
ja muodoiltaan särmikkäitä, jopa pyöreitäkin . Ne saavuttavat<br />
20 sm :n pituuden ja 15 sm :n leveyden .<br />
Käkivaaran itärinteen konglomeraatti on hiukan toisenlaatuista .<br />
Kallion juurella kerrosten alaosassa eriytyy täällä emäksisiä liuskeisuuden<br />
suuntaan venyneitä linssejä ja möhkäleitä, jotka ovat kloritisoitunutta<br />
hyvin rikkinäisen näköistä am<strong>fi</strong>boliittia . Tämän<br />
päällä on polymiktistä konglomeraattia, jossa on puristuneita, am<strong>fi</strong>boliittia,<br />
vaaleanpunaista graniittia, maasälpärikasta gneissiä, puhdasta<br />
kvartsia, vaaleanharmaata tai vihertävänharmaata kvartsiittia<br />
ja vaaleanvihreätä lujasti muuttunutta am<strong>fi</strong>boliittia olevia vuorilajipirstaleita<br />
. Eräällä kohdalla on täällä 20 X 25 sm :n suuruinen vierinkivikin,<br />
joka on massamaista gabbroa . Kallion yläosassa vuori-<br />
-laji on aivan samallaista kuin Portinkallion konglomeraatti ; täälläkin