SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
SUOMEN - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suursonkajarannan järven SE- ja NE-päässä Länsi-Ilomantsissa<br />
on keskirakeista, dioriittia kontaktissa punaisen nuoremman graniitin<br />
kanssa. Graniitti tunkeutuu monessa kohden dioriittiin ja sisältää<br />
tiiviitä sarveiskivimaisia murtokappaleita tästä vuorilajista (kontaktin<br />
suunta on N-S).<br />
Suurivaaran NW-puolella olevaan dioriittimassiiviin Itä-Pielisjärvellä<br />
kuuluvat Merilänvaara, Onkivaara, Saravaara, ja Konttivaara.<br />
Onkivaaran koillispuolella, massiivin itäreunalla, lävistää<br />
dioriittia vaaleanharmaa, maasälpärikas, nuorempi graniitti. Molemmat<br />
vuorilajit ovat paineliuskeisia . Onkivaaran dioriitti sisältää<br />
runsaasti mustanvihreätä sarvivälkettä ja on lohkeillut teräväsärmäisiksi<br />
lohkareiksi . Saravaaran vuorilaji on gabbromaista, paikoin .<br />
liuskeista; plagioklaasi on harmaata ja vuorilaji on sen vuoksi harmaantäplikästä<br />
. Melkein mustaa am<strong>fi</strong>boliittia, joka gneissigraniitin<br />
rajalla tulee liuskeiseksi ja biotiittiri kkaaksi, tavataan Konttivaarassa<br />
massiivin luoteisreunalla . Gneissigraniitin ja dioriitin välinen raja<br />
on epäselvä ja vuorilajit näkyvät muuttuvan toinen toiseksi .<br />
Polvivaaran kylästä WSW suuntaan Pankajärven luoteisosaan<br />
saakka ulottuvassa vyöhykkeessä NE -Pielisjärvellä, joka käsittää<br />
Saravaaran, Iknonvaaian, Kalliolammenlouhen, Vaaranahon, Sinivaaran<br />
ja Mukavaaran, esiytyy sarvivälkegneissimäistä am<strong>fi</strong>boliittia<br />
lukuisina pieninä kerrosmaisina osina ja liuskaleina juovi kk aassa<br />
gneissigraniitissa . Am<strong>fi</strong>boliittiosia lävistävät vaaleanharmaat tai vaaleanpunaiset<br />
apliitti- tai pegmatiittimaiset suonet, jotka ovat aivan<br />
samannäköisiä kuin gneissigraniitissa esiytyvät suonet . Kalliolammenlouhi<br />
on suonigneissimäistä am<strong>fi</strong>boliitin ja hienojen vaaleitten graniittisuonien<br />
sekoitusta .<br />
Paikkapaikoin Höljäkän kylässä ja Porosaarella Nurmeksen pitäjässä<br />
esiytyy punaisessa tai harmaassa gneissigraniitissa runsaasti<br />
massamaisen tai liuskeisen am<strong>fi</strong>boliitin linssejä . Kaikkialla ovat ne<br />
pegmatiittigraniitin ja kvartsisuonien lävistämiä (keskimäärin 0.1-<br />
0 .5 m :n levyisten) .<br />
Gabbroidisen am<strong>fi</strong>boliitin juonia .<br />
Am<strong>fi</strong>boliitti muodostaa monessa paikassa selviä juonia graniittigneissiin<br />
. Niitten juonimainen luonne käy selville molempien vuorilajien<br />
välisistä kontaktisuhteista . Kontakti on nimittäin tavallisesti<br />
jyrkkä ja leikkaa usein graniittigneissin liuskeisuussuuntaa . Rajalla<br />
on am<strong>fi</strong>boliitti hienorakeista, sarvivälkeliuskemaista, joskus sarveiskivimaista,<br />
ja kontaktin suuntaan liuskeista . Graniittigneississä<br />
3 1
Change language