SUOMEN - arkisto.gsf.fi

32
tuskin nähdään merkkiäkään muuttumisesta, se on melkein täydelleen
säilyttänyt rakenteensa ja raesuuruutensa, Korkeintain 1 sm
rajalta on se hiukan hienorakeisempaa, ja yksinäisiä sarvivälkesälöjä
on tänne asettunut liuskeisuuspintojen mukaisesti .. Paikkapaikoin
tunkeutuu amfiboliitista graniittigneissiin ohuita kielekkeitä samaan
suuntaan . Poi kk eustapauksissa nähdään amfiboliitissa lähinnä kontaktia
hienoja graniittijuovia tai yksityisiä, porfyyrisesti eroittuneita,
harmaanvalkoisia plagioklaasikiteitä .
Sellaisia kontakteja on havaittu seuraavilla paikoilla : Vuotsijärven
SW- ja SE-puolisissa seuduissa Korpiselällä ; Ahvenlahdella
Pielisjärven koillisrannalla Viekijärven eteläpuolella ; Pirttijärveltä
2 km E ja 4 km N Lounais-Ilomantsissa .
Pohjanrannan talon N-puolella ja Ylimmäisen Sarvinginjärven
NW-puolella Enon pitäjässä lävistävät monet N 40° W-suuntaan kulkevat
massamaisen uraliittigabbron juonet vanhempaa porfyyrigraniittia
. Sellaista vuorilajia on muun muassa Majoonvaaran huippu
Kuisman kylässä .
Kanajärven SW-ja Saarivaaran kylän N-puolella olevaa graniittia
Korpiselän pitäjän länsiosassa lävistää Sarlinin mukaan noin 5 m :n
levyinen N 15° W-suuntaan kulkeva hienorakeisen uraliittirikkaan
amfiboliitin juoni . Noin 2 km luoteeseen Kiiskin metsävahdin talosta
Vuotsijärven SW-puolella samassa pitäjässä kulkee niinikään
samallainen n . 100 m :n levyinen amfiboliittijuoni N 75° W suuntaan
harmaan graniitin läpi . Eräässä nuoressa, Vuotsijärveltä n . 2.5 km
SSE, on gneissigraniitissa 18 m :n levyinen, N-S kulkeva, pystysuora,
samaa amfiboliittia oleva juoni . Kontakteilla graniittia vastaan on
vuorilaji tiivistä ja liuskeista kiilteen peittämine liuskepintoineen .
Noin 0 .5 km Riuttasenlammen S-puolella Eimisjärven N-puolisessa
. seudussa Ilomantsissa esiytyy Sarlinin mukaan vanhemmassa
harmaassa graniitissa useita, jopa 8 :kin m :n levyisiä, N 20°-25° Wsuuntaan
kulkevia hienorakeisen dioriitin juonia . Kontakteilla graniittia
vastaan on juonivuorilaji tiivistä . Tyrjänsaaren etelärannalla
Koitereessa esiytyvässä porfyyrigraniitissa tapasi Sarlin hienorakeisen
massamaisen amfiboliitin juonen . Pielisjärven Ahvenlahden pohjoisrannalla
Kylälahden kylässä on sellaisia »metabasiitteja» gneissigraniitissa
rakoja täyttävinä juonina .
Vanhemmassa vuoriperässä esiytyviä vuolukivenkaltaisia
amfiboliittej a .
Paikkapaikoin ovat graniittigneissiä juonina lävistävät gabbroidiset
amfiboliitit muuttuneet vuolukivenkaltaisiksi vuorilajeiksi .