SUOMEN - arkisto.gsf.fi

kiisumineraalien väliin, joissakin tapauksissa pitää sen arvoisena, että
asbestia kannattaa siitä eroittaa . Tämä asbestikivi eriytyy linssinmuotoisina
osina ympäröivissä gneissimäisissä vuorilajeissa . Geologisesti
se kuuluu kalevalaisen muodostuman serpentiini- ja oliviinivuorilajeihin
. Tummat hienorakeiset kiilteestä, serpentiinistä, oliviinistä
ja mal mirakeista muodostuneet osat asbestikuitujen välillä
todistavat, että vuorilaji on luonteeltaan pikriittimäistä . Itse asbesti
on yleensä lyhytsäikeistä (1-2 sm), paikoin kovaa ja haurasta, paikoin
pehmeämpää ja kimmoista . Pehmeätä lajia tavataan eräissä
Tuusniemen ja Kuusjärven pitäjien asbestikivipaikoissa siihen määrin,
että on kokeiltu eroittaa sitä vuorilajista . Sellaisia löytöpaikkoja
on Paakkil anniemen talon kohdalla ja joku km Kiukoonniemen talon
länsipuolella, kuuluen todennäköisesti samaan WSW-ENE suuntaiseen
kerrosmaiseen asbestikivivyöhykkeeseen . Paakkilanniemen
talon kohdalla on louhoksia sekä talon NW- että N-puolella, joista
käy selville, että vyöhykkeen leveys vaihtelee 9 ja 25 metrin välillä .
Se on täällä näkyvissä n . 200 m pituudelta . Vyöhyke rajoittuu molemmin
puolin graniittijuonien lävistämään gneissiniäiseen liuskeeseen
ja, rajoilla tätä vastaan tavataan kovempaa sädekiven- ja kloriitinsekaista
asbestikiveä . Asbesti on yleensä epätasaisesti jakautunut
vuorilajiin, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin niin pehmeätä,
että n . 25 % vuorilajimassasta on voitu eroittaa käyttökelpoisena .
Vuorilajissa tavataan jossakin määrin magneettikiisua, mutta sitä
on voitu poistaa ruhjomalla ja seulomalla kiveä . Paikalle on muutama
vuosikymmen sitten perustettu tehdas aineksen jalostuttamista
varten, mutta on se lopettanut toimintansa . Tehtaalla saatua asbestia
käytettiin etupäässä sementtiasbestituotteiden (eterniittiliuskeen)
valmistamiseen .
Talkki.
Talkki on pää-aineksena muutamissa talkki- ja magnesiittirikkaissa
vuorilajeissa, jotka esiytyvät linssin- tai kerroksenmuotoisina
osina Juuan ja Polvijärven pitäjien serpentiinipahkujen yhteydessä
. Lujasti metamorfosoituneissa amfiboliiteissa. Pielisjärven ympäristöllä
tavataan usein myös ta lkkili uskeenkaltaisia kohtia . Serpentiinivuorilajeja
lävistävät pa ikkapaikoin hienot talkkisuonet . Vain
poikkeustapauksissa on mineraalia niin runsaasti, että sen teknillinen
käyttäminen voi tulla kysymykseen .
Solansaarella Viinijärvessä kulkee Ristikallio nimisen serpentiinikallion
lounaissivua pitkin n . 40 m pitkä talkkirikas kerros, jossa
1 69
22