SUOMEN - arkisto.gsf.fi

182
Asbestirikkaat vuolukivet
Toisenlaatuisia yuolukiviä esiytyy. Savonrannan, Heinäveden ja
Tuusniemen pitäjien gneisseissä . Ne .kuuluvat geologisesti asbestikivien,
ryhmään, joista ne eroavat.ainoastaan suuremman pehmeytensä
kautta . Paitsi asbestia, talkkia kloriittia ja sisältävät ne usein
runsaasti suuria malmir ak eita (magneettikiisua)
. Ne ovat yleensä
sitkeitä veistellä ja osoittavat taipumusta ruostua pinnalta, Karbonaattimineraale
ja tykkänään on niitä puuttuu aivan taivähänvuori
lajissa, Asbestiryhmien säännöttömän, säteettäisen asennon takia
lohkeaa vuorilaji huonosti ja on siitä senvuoksi vaikea saada kunnollisia
lohkareita.
Tyypillistä tällaistä vuorilajia on Savonrannan kirkonkylässä
kartta-alueen eteläpuolella, mutta samallaista vuorilajia, tavataan
alueellakin monessa kohden, esim . Hietajärven luoteispuolella ja
Saunalahdella Rönkönvaaran .Vuolukivimuodostaa kylässä
viime-
mainitulla paikalla 35 m pitkän ja 2 5 m leveän matalan kallion lähellä,
Oriveden rantaa, missä on hyvä lastauspaihka 1 . Samanlaatuista
vuorilajia esiytyy Liperin Leppälahden kylässä. Tämä esiytymä
on kuitenkin vähemmän arvoinen, syystä että kivi on kovin kvartsi-
suonien ja -linssien sekaista . Toisia löytöpaikkoja on Juojärven rannoilla
Kuusjärven ja Tuusniemen pitäjissä
. Tärkeimmät niistä ovat
Maljosalmen, Varislahden ja Ohtaanniemen kylissä (katso asbestikivipaikkojen
luetteloa sivulla 121) . Yleensä muistuttaa vuorilaji
Savonrannan vuolukiveä, mutta on enimmiten paljon karkeampaa ja
senvuoksi sopimatonta ornamenttikiveksi .
Nunnanlahden vuolukivi, Juualla . Suomen tär
keimmät vuolukivipaikat :ovat Juuan pitäjän Nunnanlahden kylässä
(ks . karttaa siv . 133) . NNW-SSE suuntaisten metabasiitti- ja serpentiiniharjanteitten
välillä esiytyy tässä seudussa kerrosmaisina, osina
rapautuneella pinnalla ruskeata, terveellä murrospinnalla harmaata,
sinertävänvihreään vivahtavaa vuolukiveä . Nämä kerrokset ovat
rinnakkain tai jälekkäin, ja niitä voidaan seurata n . 4 km :n matkalla .
Niitten paksuus vaihtelee hyvin paljon, paikoin ne paisuvat leveiksi,
paikoin taas kapenevat ja loppuvat äkkiä, jolloin niitten jatko on
etsittävä kerrosten kulkusuunnassa, Usein. ne tulevat 30-50 m
leveiksi .
1 Benj . Frosterus . Om täljstenar och asbest med hänsyn till finska
förekomster. Teknikern 1899, erikoispainos s . 8 .
Karbonaattirikkaat vuolukivet