Toimiva kiinteistö- rahastolainsäädäntö: - KTI
Toimiva kiinteistö- rahastolainsäädäntö: - KTI
Toimiva kiinteistö- rahastolainsäädäntö: - KTI
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Erityisesti uusia kiinteistösijoittamisen mahdollisuuksia kiinteistörahastot avaisivat<br />
yksityishenkilöille, joista useimmille yksittäisten asuinhuoneistojen hankkiminen on<br />
nykytilanteessa ainoa mahdollinen kiinteistösijoittamisen muoto. Asuntoihin sijoittamista<br />
pidetään kuitenkin tyypillisesti suosittuna ja haluttuna sijoitusmuotona, sillä<br />
noin 60% (noin 220 000 asuntoa) kaikista vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on<br />
yksityishenkilöiden omistuksessa. Sen sijaan toimitilavarallisuuteen sijoittaminen ei<br />
nykytilanteessa ole mahdollista kuin hyvin rajatulle joukolle varakkaita yksityishenkilöitä.<br />
Lisäksi yksityishenkilöiden kiinteistösijoittamista leimaa tyypillisesti riskien<br />
keskittyminen yhteen tai vain harvaan kohteeseen, koska suorien kiinteistösijoitusten<br />
suuri yksikkökoko ei mahdollista järkevää hajauttamista. REIT:in velvoite jakaa<br />
suuri osa vuokratuotoistaan sijoittajille osinkoina tekee siitä myös hyvän ja vakaatuottoisen<br />
säästämisen muodon, ja siksi hyvän välineen esimerkiksi eläkesäästämiselle.<br />
Institutionaalisille sijoittajille REIT on hyvä lisä koottaessa hajautettua kiinteistösijoitussalkkua<br />
tai hyvä ensimmäinen askel kiinteistösijoittamista mahdollisesti vasta<br />
aloitettaessa. REIT:ien kautta on helppo sijoittaa uusille alueellisille markkinoille<br />
tai erikoistuneisiin tai suuriin yksittäisiin kohteisiin. REIT on likvidimpi kuin suora<br />
kiinteistösijoitus. Epäsuorana sijoitusmuotona REIT-sijoittaminen ei myöskään vaadi<br />
suuria sisäisiä resursseja kiinteistöjen hallintaan.<br />
Listattujen kiinteistösijoitusinstrumenttien<br />
huonona puolena pidetään usein niiden arvojen ”REIT:ien korrelaatio<br />
suurta heilahtelua. Usein niiden kurssikehitys osakemarkkinoihin<br />
seuraa myös tiiviimmin osakemarkkinoiden heilahtelua<br />
kuin varsinaisen kiinteistömarkkinan ke-<br />
muita listattuja<br />
yhtiöitä vähäisempi”<br />
hitystä, minkä vuoksi ne eivät välttämättä tuota<br />
sijoittajien tavoittelemaa hajautushyötyä monesta<br />
varallisuuslajista koostuvaan sijoitussalkkuun. Useiden REIT-maiden kokemusten<br />
mukaan REIT:ien kurssikehityksessä lyhyellä aikavälillä näkyy osakemarkkinoiden<br />
vaikutus, mutta pitkällä aikavälillä REIT:ien tuotot korreloivat suorien kiinteistösijoitusten<br />
kanssa selkeämmin kuin ”normaalit” kiinteistösijoitusyhtiöt (useita tutkimuksia,<br />
mm. Lee ja Stevenson 2005). Tämänkaltaisen kehityksen voidaan osin<br />
katsoa toteutuneen myös viimeaikaisessa rahoitusmarkkinakehityksessä, jossa REITyhtiöiden<br />
kurssit ovat pitäneet muita kiinteistösijoitusyhtiöitä paremmin pintansa.<br />
Miksi Suomeen tarvitaan kiinteistörahastolainsäädäntö | 19