vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
30<br />
(2006, 22) esittää, että tulevaisuudessa yritykset tulevat ulkoistamaan tuotantonsa<br />
lisäksi yhä enemmän myös <strong>tutkimus</strong>- ja tuotekehitystoimintaansa. Tällä tavoitellaan<br />
lisäkapasiteettia yrityksille ilman lisäinvestointeja koneisiin tai tuotantolaitoksiin.<br />
Ulkoistamisen keskeisenä tavoitteena on teknologian ja osaamisen hankkiminen.<br />
Esimerkiksi verkkoyhtiö Nokia Siemens ulkoistaa tuotekehityksensä tietotekniikan<br />
palveluyritys TietoEnatorille. Uudelleen järjestelyllä pyritään lisäämään toiminnan<br />
joustavuutta. (Helsingin Sanomat 5.6.2007, B5.) Yritykset pyrkivät yhä enemmän<br />
verkostoitumaan ja siten saamaan mahdollisimman tehokkaasti muiden yritysten,<br />
<strong>tutkimus</strong>laitosten ja yliopistojen osaamista käyttöönsä. Lisäksi yliopistollinen <strong>tutkimus</strong>-<br />
ja tuotekehitys mahdollistaa pitemmän aikavälin tarkastelun nykyisen, erityisesti<br />
sijoittajien kvartaalitalouteen perustuvan tulostavoiteajattelun sijaan. Ali-Yrkkö<br />
ja Maliranta (2006, 14) ovat tarkastelleet tutkimuksen ja tuotekehityksen vaikutusta<br />
yritysten tuottavuuteen sekä korkean että alhaisemman teknologian yrityksissä.<br />
Heidän mukaansa suurin hyöty saadaan vasta noin viiden vuoden kuluttua. Tulokset<br />
olivat merkittäviä myös 3–5 vuoden aikajänteellä, sen sijaan 1–2 vuoden pituisilla<br />
<strong>tutkimus</strong>- ja tuotekehityshankkeilla ei ollut vaikutusta yritysten tuottavuuteen.<br />
Esimerkiksi joensuulainen luonnonkuitukomposiitteja valmistava Kareline Oy Ltd<br />
on nostanut oman onnistumisensa tärkeimmäksi tekijäksi pitkäjänteisen tuotekehityssuuntautuneen<br />
lähestymistavan. Yritys on edennyt hitaasti pienten tuotekehityshankkeiden<br />
kautta. Keskeisin menestystekijä on ollut käytäntöön suuntautuminen ja<br />
kiinteä yhteistyö teollisen muotoilijan Heikki Koivurovan kanssa. (Välimäki 2005.)<br />
Runkokuidut muotoilututkimuksen kontekstissa poikkeaa sikäli luonnon- tai<br />
teknistieteellisestä lähestymistavasta, että tarkasteltavana on tuotteistaminen. Siihen<br />
liittyy koko tuotantoketju ja sen käsitteellistäminen. Tuotteistaminen edellyttää kokonaisnäkemykseen<br />
pyrkivää lähestymistapaa ja siksi <strong>tutkimus</strong>ongelmaa tarkastellaan<br />
eri perspektiiveistä. Yksittäisten, etukäteen tiukasti määriteltyjen menetelmien<br />
sijaan vaihtoehtoja punnitaan kokonaisuuteen vaikuttavina osina. Yhtenä innovaatiohakuisuuden<br />
perustekijöistä on, ettei teknologia-alustaa eikä kohdemarkkinoita<br />
määritellä tarkoin etukäteen. Uusille tuotantoaloille pyrkiminen edellyttää myös nykykäytäntöjen<br />
kyseenalaistamista. Muotoilijatutkijan tehtävänä on yhdistää erilaisia<br />
niin käytännöllisiä kuin teoreettisiakin työtapoja, jossa mahdolliset epävarmuudet ja<br />
epäonnistumiset voivat toimia työkaluina ja suunnannäyttäjinä.<br />
Tutkimustarpeita<br />
Runkokuitujen tutkimukseen liittyy tulevaisuuteen suuntaavien uusiutuvien tekstiiliraaka-aineitten<br />
kehittäminen kasvavan kulutustarpeen kattamiseksi. Uusiutuvina<br />
1 ympäristömyötäisyys ja tuotekehitykseen suuntautunut<br />
runkokuitujen <strong>tutkimus</strong><br />
ja biohajoavina raaka-aineina runkokuidut tarjoavat monipuolisen lähtökohdan uusien<br />
käyttösovellusten ja erikoistuotteiden kehittämiselle. Liljedahlin & Smederin<br />
(1994, 8–9) mukaan runkokuitujen <strong>tutkimus</strong> ja käyttö tekstiileissä tulee kuitenkin<br />
erottaa teknisistä sovelluksista, koska tekstiiliteollisuuden rakenteet ovat valmiina ja<br />
kehitysasteeltaan kypsässä vaiheessa. Lisäksi he esittävät, että erot ovat suuret muun<br />
muassa markkinoinnissa, tuotekriteereissä ja -kehityksessä sekä kriittisessä teknologiassa.<br />
Tämä on kuitenkin ristiriitaista, sillä useimpien teknisten tuotesovellusten<br />
edellyttämiä raaka-aineominaisuuksia ei ole määritelty. Toisaalta tärkeimmät kuituominaisuudet,<br />
kuten murtolujuus, hienous ja puhtaus ovat yhteneväisiä tekstiilikuiduille<br />
asetettujen vaatimusten kanssa. Lisäksi tekniset sovellukset ovat käsitteenä<br />
varsin laaja, käsittäen esimerkiksi eristeitä, imutuotteita ja polymeerikomposiitteja.<br />
Erityisesti eurooppalaisen tekstiiliteollisuuden nykyinen heikko kilpailukyky ja<br />
vanhentunut tuotantoteknologia edellyttävät jatkuvaa kyseenalaistamista vakiintuneiden<br />
toimintatapojen arvioinnissa. Vaikka tämän tutkimuksen yhteydessä painotus<br />
on tekstiiliteollisuudessa, tavoiteasettelua ei pidetä sitovana. Avoimina pidetään<br />
mahdollisuudet myös muihin tuotesovelluksiin ja/tai -parannuksiin.<br />
Tekstiilisektorilla tutkimuksessa ja tuotekehityksessä esiintyy puutteita sekä<br />
tuotantoketjun teknologisten ratkaisujen lisäksi erityisesti lopputuotevalikoimissa.<br />
Nykyiset pellava- ja hamppulankojen kehruumenetelmät asettavat rajoituksia eri<br />
käyttökohteissa. Esimerkiksi lankojen jäykkyys rajoittaa niiden käyttöä neuleteollisuudessa.<br />
Ongelmana ovat myös kuitusektorilla toimivien yritysten vähäiset yhteydet<br />
alan <strong>tutkimus</strong>laitoksiin sekä tutkimuksen ja käytännön tietämyksen välinen<br />
suuri kuilu. (Dam & al. 1994, 159–160.) Vaikka kirjoitus on vuodelta 1994, se on yhä<br />
ajankohtainen. Erityisesti Dam & al. (1994, 176–177) painottavat raaka-aineen laadun<br />
kehittämistä yhdenmukaisemmaksi, jossa huomionkohteina ovat muun muassa<br />
kuituraaka-aineen homogeenisuus, puhtaus, murto- ja vetolujuus sekä kuitupituus.<br />
Näiden määreiden lisäksi kuidun halkaisija ja kemiallinen koostumus nousivat tärkeiksi<br />
kuituominaisuuksiksi Smederin ja Liljedahlin (1996) tekemässä markkinatutkimuksessa.<br />
Yhtenä ongelmana on, että tuntemus yksittäiskuitujen ominaisuuksista<br />
ja erityisesti eri lajikkeiden välisistä eroista on vähäistä, sen sijaan pitkien pellavakuitujen<br />
ominaisuuksia on tutkittu laajasti (Booth & al. 2004, 94). Yksittäiskuiduilta<br />
puuttuvat yhä yhtenäiset laatukriteerimääritelmät sekä tieteelliset kuitujen laadun<br />
testausmenetelmät, minkä takia ei ole riittävästi tietoa muun muassa eri kuitulaatujen<br />
kehräytyvyydestä tai vaikutuksista lopputuotteen ominaisuuksiin. Myös tiedot<br />
kuitujen sisäisten ja ulkoisten kuiturakenteiden vaikutuksesta lopputuotteiden kestävyyteen<br />
ovat puutteellisia. (Dam & al. 1994, 176–177; Kymäläinen 2003, 33.)<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
31
Change language