vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
82<br />
silputaan niittomurskaimella ja paalataan keväällä, jolloin ilman suhteellinen kosteus<br />
on alhainen ja luonto on kuivannut kasvuston varastointikelpoiseksi kosteuspitoisuudeltaan<br />
alle 15 %:iin, samalla myös päistäre on pehmentynyt talven aikana. (Pasila<br />
2004a, 12–13.)<br />
syksy talvi kevät<br />
Kuva 11. Kuituhampun korjuu Dry-line -menetelmällä<br />
niittomurskain paalaus<br />
3 pellava ja hamppu tekstiiliteollisuuden raaka-aineena<br />
4 tutKimusongeLmat<br />
Ja viiteKehys<br />
Runkokuitujen tuotanto perinteisin pitkäkuitumenetelmin on monivaiheinen prosessi,<br />
jossa raaka-aineen ominaisuudet ja vuosisatojen aikana vakiintuneet tuotantotavat<br />
määrittävät pitkälti raaka-aineen käyttötarkoituksen ja niistä valmistettujen<br />
tekstiilien ulkoasun. Tästä johtuen pellavan ja hampun tuoteympäristö on varsin<br />
rajattu ja yhdenmukainen. Pellavatuotteet on yhä pääasiallisesti valmistettu kudotuista<br />
kankaista, joissa on käytetty yksinkertaisia pintamaisia sidoksia, kuten palttinaa,<br />
diagonaalia tai satiinisidosta (Dam & al. 1994, 172–173). Tyypillistä pellava- ja<br />
hampputekstiileille on myös, että ne on värjätty joko lankana tai valmiina kankaina.<br />
Kuitenkin potentiaaliset mahdollisuudet vaikuttaa raaka-aineen estetiikkaan<br />
ja funktionaalisuuteen ovat rajattomat. Ratkaisevasti tuotteiden visuaalisuuteen ja<br />
tuntuun vaikuttavat raaka-aineiden pektiinien hajotus- ja kehruumenetelmät, jotka<br />
määrittävät lankojen soveltuvuuden jatkojalostukseen ja siten eri käyttökohteisiin.<br />
Alfons Hofer esittää tekstiilikäsikirjassaan Stoffe 1 (1985, 68) varsin jyrkästi,<br />
että ”Für Textilien kommt Hanf wegen seiner Grobheit und Härte kaum in Betracht” 37 .<br />
Karkeus ja kovuus ovat kuitenkin seurauksia jalostusmenetelmien valinnoista, missä<br />
ligniinit ja pektiinit poistuvat vain osittain.<br />
Langanvalmistuksessa on monia mahdollisuuksia muokata materiaalia, jotta tarvittavat<br />
ominaisuudet saataisiin. Yksittäisen ominaisuuden muuttaminen vaikuttaa<br />
jatkossa tehtäviin valintoihin. Esimerkiksi puuvilla suhteellisen heikkona kuituna<br />
voidaan saada kestäväksi oikean kehruumenetelmän valinnalla sekä kankaiden ja<br />
neulosten sidoksilla. Monia epäsuotuisia ominaisuuksia, kuten nyppyyntymistä voidaan<br />
poistaa viimeistyskäsittelyillä ja langan teksturoinneilla. Myös kuitusekoituksilla<br />
voidaan saada aikaan ominaisuuksia, jotka muuten puuttuvat käytettäessä vain<br />
yhtä raaka-ainetta. (Gale & Kaur 2002, 170.) Varsinaisissa lopputuotteissa eli tekstiileissä<br />
ja komposiiteissa kuitujen ominaisuudet rakentavat kokonaisuuden. Yksittäisiä<br />
muutoksia ei tule tarkastella liian kirjaimellisesti, vaan kokonaisuutena, eri toimenpiteiden<br />
yhteisvaikutusten summana. Yhden jalostusketjun osan muutos johtaa<br />
muutoksiin muuallakin, joten kokonaisuudesta on rakennettava uusi toimintamalli.<br />
Tekstiilien osatekijöiden suhde on tärkeintä arvioitaessa lopputuotteen laatua ja<br />
37 Vapaasti suomennettuna: Karkeutensa ja kovuutensa takia hamppu tuskin soveltuu tekstiilikäyttöön.<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
83
Change language