vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

Recommendations

Info

112 Kuidun laatu Käsittelyjen vaikutusta kuitujen laatuun arvioitiin sekä aistivaraisesti että teknologisia ominaisuuksia mittaamalla. Tuntuarvioinnissa (fabric hand) oli tekijän valinnan perusteella kuusi parasta proteiinittomalla kasvuliuoksella käsiteltyä, käsin karstattua öljypellavanäytettä sekä kontrollinkuituna pesty, karstattu öljypellava. Tunnusteltavina olivat 2 ja 4 tuntia Linitest -laitteistolla käsitellyt (57 °C; 14 ml/g kuitua) sekä 2 x 6, 2 x 8, 3 x 6 ja 3 x 8 tuntia (20 °C; 2/3 x 0,5 ml/g) staattisesti liotetut kuidut. Tuntuarvioitsijoina oli 10 koehenkilöä, joista viisi oli tekstiilialan ammattilaista (kaikki naisia) ja kuluttajien edustajina oli kaksi naista ja kolme miestä. Testaajien ikäjakauma oli 19–76 vuotta. Kuluttajat arvioivat ainoastaan kirjoittajan ja tekstiilialan ammattilaisten valintojen pohjalta neljää pehmeintä näytettä. Näytteitä arvioitiin aistivaraisesti käsin tunnustelemalla, haistelemalla ja katselemalla. Näytteet oli numeroitu 1–7 sattumanvaraisesti. Arvioinnissa käytettiin vastakohtapareja: 1) hieno - karkea, 2) kiiltävä - kiilloton, 3) pehmeä - kova ja 4) vaalea - tumma, joista ensiksi mainittuja ominaisuuksia pidettiin tavoiteltavina. Tunnustelijat ilmaisivat myös sanallisesti parhaimmaksi arvioimaansa näytettä. Arviointien perusteella näytteet järjestettiin parhaimmasta huonoimpaan. Pehmeimmästä näytteestä mitattiin kuitupituudet (mm) näyte-erän 100 kuidusta työntömitan asteikkoa apuna käyttäen. Kuidut suoristettiin lasilevylle ja tulos luettiin 0,1 mm:n tarkkuudella. Tuloksista laskettiin keskiarvo. Pekka Maijala määritti uuteaine- ja ligniinipitoisuudet 49 proteiinittomalla kasvuliuoksella käsitellyistä öljypellava Laserin kuiduista. Kontrollikuituina olivat käsin karstattu raaka-kuitu sekä pesty öljypellava. Neljästä proteiinittomalla Fusart-liuoksella käsitellystä kuituerästä tutkittiin kuituhienous (dtex), murtolujuus (cN/tex) ja murtovenymä (%). Lisäksi tutkittiin alkuperäisellä, pimeässä kasvatetulla, sienirihmastoisella kasvuliuoksella käsitellyistä kuiduista Fusart I–II kehruuerät sekä öljyhamppu Finola. Kontrollimittaukset tehtiin esipestyille, syksyllä korjatuille vuoden 2003 öljypellavalle sekä vuoden 2004 Finola-öljyhampulle, josta erikseen mitattiin hede- ja emikasvien peruskuitujen ominaisuuksia. Mittaukset tehtiin vakio-olosuhteissa (20,0 ±2 °C) ilmastoiduille näytteille kosteuspitoisuuden ollessa 65,0 % ± 4.0 % (SFS-EN ISO 20139). 49 ”Kuitujen ligniinipitoisuudet mitattiin käyttäen standardoitua menetelmää TAPPI T222 om-88. Menetelmässä uuteaineeton kuitu hydrolysoidaan 13.5 M rikkihapolla. Polysakkaridit hydrolysoituvat ja ligniini, ns. Klason-ligniini, mitataan hydrolysoitumattomana jäännöksenä. Kokonaisligniinin mittaamiseksi mitattiin vielä ns. liukoinen ligniini spektrofotometrisesti 203 nm:ssa.” Kuitujen uuteainepitoisuutta määritettäessä käytettiin ”TAPPI standardia T 204 om-88 modifioituna niin, että liuottimena käytettiin asetonia”. (Härkäsalmi & al. 2008, 16, 18.) 5 <strong>tutkimus</strong>menetelmät ja tutkimuksen toteutus Kustakin näytteestä mitattiin 20 kuitua. Kuituhienous määritettiin käsin erotetuista peruskuiduista Lenzing AG:n Vibroskop-mittauslaitteella venytysnopeuden ollessa 2 mm/min. Esijännityksessä käytettiin 300 mg:n painoa. Murtolujuus ja -venymä mitattiin yksittäiskuiduista Alwetron TCT 10 -vetokojeella tekstiilikuitujen mittausstandardilla (SFS-EN ISO 5079) leukojen välin ollessa standardin mukainen 20 mm. runkokuituja lyhytkuitumenetelmin 113
114 6 tuLoKset raaKa-aineet Ja KorJuu Puinti- ja paalauskosteus vaikuttavat sekä käsittelykustannuksiin että saatavan kuidun laatuun. Öljypellava Laserin korsien puintikosteudet olivat vuosina 2003 ja 2005 9 %, ja nousivat vuorokaudessa noin 13 %:n kosteuspitoisuuteen. Korjattaessa kasvit olivat tuleentuneet varsin tasaisesti ja suurin osa lehdistä oli varissut pois. Öljyhamppu Finolan kosteuspitoisuuksien vaihtelu puitaessa oli vertailuvuosina 2003 ja 2004 suurta ollen 32–64 %. Vuonna 2004 kasvukausi oli poikkeuksellisen sateinen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna, esimerkiksi Helsingin yliopiston Sigganssin tilalla satoi noin kaksinkertaisesti pellavan tarvitseman vesimäärän (Klemola & al. 2005, 16). Vuonna 2003 viiden vuorokauden kuluttua puinnista Sigganssissa viljelty öljyhampun kosteuspitoisuus oli paalattaessa 11 % ja Vihdissä luomuviljellyn öljyhampun 15 %. Vuonna 2004 Vihdissä viljeltyjen öljyhamppujen kosteuspitoisuus oli puitaessa noin 60 % ja paalattaessa noin 25 %, minkä takia ne kuivatettiin erikseen. Käytettävissä ollut viljan kylmäilmakuivuri Vihdin Vakolassa ei kuivannut paaleja riittävästi, vaan korret alkoivat mädäntyä. Paalien pilaantumista lisäsi rikkakasvien suuri osuus korsimassasta, koska ne olivat vihreitä ja runsaasti kosteutta sisältäviä. Kuvassa 15 on esitetty tutkittujen lajikkeiden 1 m 2 :n koeruuduilta saadut viiden näytealan keskimääräiset kokonaissadot. Öljypellava Laserin kokonaissato oli vuonna 2003 koealalta laskettuna noin 5 900 kg kuiva-ainetta/ha, josta kuidun osuus oli noin 390 kg/ha eli 20 % korsisadosta. Kasvukauden sääolot olivat erittäin suotuisat pellavanviljelylle, ja tulokset ovat paremmat kuin Sankarin (2000b, 4) vuosina 1996–1997 Jokioisissa tekemissä Laser-öljypellavan viljelykokeissa. Siellä Laserin keskimääräinen korsisato oli 1 794 kg kuiva-ainetta/ha ja kuitusaanto 304 kg/ha. Huomattavin tulosten ero oli korsien kuitupitoisuuksissa, jotka Jokioisissa olivat ainoastaan 16,4 % korsimassasta. Sen sijaan Finola-öljyhampun kokonaissatojen vaihtelut ovat suhteellisen suuria sekä eri vuosina että luomu- ja tavanomaisessa viljelyssä. Kuitusaanto oli tutkittavilta näytealoilta 284–964 kg/ha eli 20–28 % korsisadosta. Kuitupitoisuus kokonaissadosta oli noin 15 %. Vuonna 2004 luomuviljellyn Finolan heikko satotaso johtui sekä poikkeuksellisen sateisesta kasvukaudesta sekä peltolohkon huonosta ravinnepitoisuudesta. Kasvusto oli noin 30–50 cm korkeaa, kun muilla peltolohkoilla se oli 120–150 cm. Sateisuus aiheutti myös hedekasvien varhaisen mä- Kuva 18. Öljypellavasta ja -hampusta saatavien fraktioiden keskimääräiset saannot /m2 Kuva 18. Öljypellavasta ja -hampusta saatavien fraktioiden keskimääräiset saannot /m2 tänemisen ja/tai silppuuntumisen pellolle. Vuonna 2004 hedekasvien osuus oli vain noin 35 %, kun vuonna 2003 kaikilla näytealoilla niitä oli noin 45 %. Taulukossa 2 on selvitetty korjuumenetelmän vaikutusta paalien tilavuuteen ja kuitupitoisuuteen. Vertailtavana oli puinnin yhteydessä pelkästään niitetyt ja niiton yhdessä myös silputut öljypellavapaalit. Laskelma perustuu 1 940 kg:n korsisatoon hehtaarilta kosteuspitoisuuden ollessa 15 %. Molemmissa korret olivat levittäytyneet ilmavasti sängen päälle. Korsipaalien laskennallisena kuitupitoisuutena on käytetty kolmen 100 g:n näytteen keskiarvoa, koska kummankaan korjuumenetelmän jäljiltä ei havaittu silmämääräisen arvioinnin perusteella kuitujen korjuutappioita. Pelkästään niitettyjen korsipaalien kuitupitoisuudet olivat vuosina 2003 ja 2005 keskimäärin 20 %. Niiton yhteydessä silputun paalin kuitupitoisuus oli noin 29 %. Päistäreestä ainoastaan 170 kg jäi peltoon, mutta suurin vaikutus silppuamisella oli kuljetettavan raaka-aineen tilavuuteen. Hehtaarin korsisadosta laskettuna silputut korret tiivistyivät 7,3 m 3 tilavuuteen, kun niitettyjen korsien tilavuus oli 18 m 3 . Niitettyjen paalien kuutiopaino oli 108 kg, kun silputuilla se oli yli kaksinkertainen, 243 kg. (Lamminen, haastattelu 28.9.2005.) Tulokset ovat suuntaa-antavia, koska vuosittaiset sääolot ja ilman kosteuspitoisuus voivat vaikuttaa merkittävästi paalien 6 tulokset runkokuituja lyhytkuitumenetelmin Kuva 19. Dry-line -menetelmän vaiheet 115
Page 1 and 2:
u n k o k u i t u j a ly h y t k u
Page 3 and 4:
s i s ä l ly s Kiitokset 9 Johdant
Page 5 and 6: 10 Johdanto LähtöKohtia Tekstiili
Page 7 and 8: 14 siteetti sekä käytössä olevi
Page 9 and 10: 18 teena valmiit tuotteet tai kuvau
Page 11 and 12: 22 (Stamm 2004, 11). Muotoilualat o
Page 13 and 14: 26 aalien käytön vähentämistä
Page 15 and 16: 30 (2006, 22) esittää, että tule
Page 17 and 18: 34 Hyvänä esimerkkinä raaka-aine
Page 19 and 20: Taloudellinen arvo 38 Taloudellinen
Page 21 and 22: 42 hede- ja emikukinnot ovat samass
Page 23 and 24: 46 eli soluista, joita pitää yhde
Page 25 and 26: 50 mikä lisää näiden alueiden l
Page 27 and 28: 54 jäykkyydestä aiheutuu pellava-
Page 29 and 30: 58 Kokonaishyödyntämiseen perustu
Page 31 and 32: 62 3 peLLava Ja hamppu teKstiiLiteo
Page 33 and 34: 66 laatuista ja yhtäjaksoista haht
Page 35 and 36: 70 ongeLmia peLLavan Ja hampun hyö
Page 37 and 38: 74 Yksi keskeisimmistä ongelmista
Page 39 and 40: 78 Kuva 10. Roottorikehruun periaat
Page 41 and 42: 82 silputaan niittomurskaimella ja
Page 43 and 44: 86 tutKimusKysymyKset: 1) Miten lyh
Page 45 and 46: 0 kasvin pituisten kuitukimppujen t
Page 47 and 48: 4 homeenkestävyys ja yhteensopivuu
Page 49 and 50: 8 öljypellavan kuitukimppuja Kuva
Page 51 and 52: 102 2003 ja 2004. Tutkittavista kas
Page 53 and 54: 106 suus oli noin 20 %. Tässä keh
Page 55: 110 seuraavien koesarjojen tuloksii
Page 59 and 60: 118 suuret. Erityisesti vuoden 2004
Page 61 and 62: 122 sen jälkeen käsittelyliuosten
Page 63 and 64: 126 Taulukkoon 6 on koottu Fusart-k
Page 65 and 66: 130 Fusart-kuiduissa pöly saatiin
Page 67 and 68: 134 Esijalostus Esijalostukseen kuu
Page 69 and 70: 138 8 JohtopäätöKset Tämän tut
Page 71 and 72: Fusart-menetelmä avaa uusia mahdol
Page 73 and 74: (toim.) Tuotekonseptointi. Teknolog
Page 75 and 76: ducten Vezelbereiding Cours des fil
Page 77: 154 abstract bast Fibres by short-F
show all

vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?