vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

126
Taulukkoon 6 on koottu Fusart-käsittelyn vaikutusta öljypellavan ja öljyhampun
kuituhienouteen, murtolujuuteen ja -venymään. Öljyhampuista tutkittiin kirjoittajan
tuntuarvioinnin perusteella pehmein näyte, joka oli viisi kertaa 2,15 h pesukoneohjelman
(40 °C) läpi ajettu kasvuliuospitoisuuden ollessa kussakin käsittelyerässä 5ml/g
kuitua. Kaikissa käsittelyissä saatiin lisättyä kuituhienoutta suhteessa kontrollinäytteisiin.
Öljypellavan kontrollikuidun kuituhienouden keskiarvo oli 4,57 dtex, mutta
suuret vaihtelut murtolujuudessa ja -venymässä ilmentävät, että kaikki testatut kuidut
eivät ole jakautuneet yksittäisiksi peruskuiduiksi. Käsittelyjen vaikutus öljypellavan
kuituhienouden alenemiseen oli 0,26–1,1 dtex, murtolujuuteen -10,6–31,7 cN/tex
ja käsittelyjen vaikutus murtovenymään oli ±0,4 %. Fusart-käsittelyllä saatiin merkittävästi
alennettua öljyhampun kuituhienoutta ja lisättyä murtovenymää 2,7 %:iin,
samalla kun murtolujuus aleni 47,5 cN/texiin. Fusart I -öljypellavan murtovenymät
olivat keskimäärin 12,4 %, mikä vaikuttaa varsin epärealistiselta. Todennäköisesti lukemia
vääristää mikroskooppikuvan perusteella arvioitu vaha, joka on saattanut aiheuttaa
kuitujen luistamisen mittauskojeen leukojen välissä aiheuttaen mittavirheen.
Taulukko 6. Kuituhienous, murtolujuus ja -venymä
raaka-aine kuituhienous [dtex] murtolujuus [cN/tex] murtovenymä [%]
öljypellava Laser
kontrolli raakakuitu
kontrolli pesty
*Fusart I
*Fusart II
Fusart III (3 x 8 h)
Fusart/Linitest 2 h
Fusart-liotus
3 x 6 h: 3 x 0,5ml/g
öljyhamppu Finola
kontrolli/hede
kontrolli/emi
Fusart 5x 5 ml/g
ka. vaihteluväli ka. vaihteluväli ka. vaihteluväli
4,57
4,35
3,47
4,25
4,31
3,74
3,69
9,43
10,28
4,27
3,08 – 6,44 (3,36)
2,59 – 7,33 (4,74)
2,69 – 4,28 (1,59)
2,76 – 5,82 (3,06)
2,42 – 5,35 (2,93)
2,59 – 4,73 (2,14)
2,11 – 4,85 (2,74)
6,00 – 10,70 (4,30)
8,65 – 10,80 (2,15)
4,08 – 8,35 (4,27)
52,9
40,9
21,2
34,3
41,1
42,3
40,2
55,0
63,8
47,5
17,6 – 83,2 (65,6)
19,7 – 58,1 (38,4)
14,2 – 26,8 (12,6)
18,5 – 56,3 (37,8)
22,8 – 62,1 (39,3)
22,7 – 54,6 (31,9)
19,0 – 54,2 (35,2)
30,5 – 86,1 (55,6)
55,3 – 82,7 (27,4)
27,2 – 78,9 (51,7)
2,5
2,1
12,4
2,1
2,9
2,6
2,9
2,3
2,3
2,7
5 tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus
2,1 – 3,4 (1,3)
1,4 – 3,0 (1,6)
7,4 – 18,7
(11,3)
1,6 – 3,1 (1,5)
1,9 – 3,7 (1,8)
1,8 – 3,2 (1,4)
2,1 – 4,3 (2,2)
1,5 – 4,6 (3,1)
1,7 – 3,1 (1,4)
2,0 – 3,9 (1,9)
puuvilla vertailuarvo** 1–4 15–50 4,8–9,3
* Fusart I–II -käsitelty (3 x 2,15 h 40 ºC) kasvuliuoksella rihmastoineen:
Fusart I (3 x 1 ml/g), Fusart II (3 x 3 ml/g)
** Franck 2005
Kuvassa 23 on esitetty pituusjakauma 3 x 6 tuntia astialiotetuista kuiduista, josta
mitattiin 100 kuitua. Keskipituus oli 32,1 mm kuitupituuksien vaihteluvälin ollessa
17,4–52,5 mm.
kuitupituus [mm]
>50
40 - 49,9
30 - 39,9
20 - 29,9
10 - 19,9
0 10 20 30 40 50
rohkitut varret
3750 kg 75 %
[%]
Kuva 23. 3 x 6 h astiassa cottonisoitujen kuitujen pituudet ja prosenttisosuudet
häkilöity pellava
300 kg 6 %
aivinalanka
250 kg 5 %
liotetut varret
2 850 kg 57 %
lihdattu kuitu
500 kg 10 %
häkilärohtimet
165 kg 3,3 %
kokonaissato
5000 kg/ha 100 %
akanat
600 kg 12 %
pellavaöljy
200 kg 4 %
lihtarohtimet
250 kg 5 %
karstanauha
karstanauha
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin
130 kg 2,6 %
165 kg 3,3 %
valkaistu aivinalanka rohdinlanka rohdinlanka
rohdin- ja päistärejae
2350 kg 47 %
siemenet
650 kg 13 %
rehukakut
450 kg 9 %
päistärejae, pöly
2 100 kg 42 %
polttoaine, kuitulevyt
127