vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

Recommendations

Info

124 Öljypellava Laserin kuitusaanto Kuitupellavan, puuvillan ja öljypellavan kuitusaannot hehtaarilta vaihtelevat runsaasti. Esimerkiksi Ugandassa keskimääräinen puuvillasato on vain noin 56 kg/ha, kun Israelissa puuvillaa saadaan keskimäärin 1 697 kg/ha. Myös erot yhden työtunnin aikana saatavasta raaka-ainesadosta vaihtelee Yhdysvaltojen ja Australian koneellisen korjuun 50 kg:sta ja Länsi-Afrikan 0,45 kg:aan raakapuuvillaa tunnilta. (Eichbaum & Stetten 2000, 37–38.) Myös kuitupellavan kuitusaanto vaihtelee eri maanosissa suuresti. Öljypellavan kuituun liittyvää <strong>tutkimus</strong>aineistoa oli vain vähän saatavilla, eikä eri maanosien vertailua öljypellavan kuitusaannoista voitu tehdä. Kuvan 18 öljypellavan kokonaissatona on käytetty 5 000 kg/ha oletusarvoa, jonka uskotaan tässä yhteydessä pätevän Suomen olosuhteissa. Kuitupellavasta saadaan Fröierin mallin mukaan laskettuna 940 kg liottamatonta kuitua, josta saadaan 250 kg valkaisematonta aivinalankaa ja 255 kg valkaisematonta rohdinlankaa eli noin 54 % kuitusaannosta. Siementen osuus kuitupellavan viljelyssä on 650 kg, sen sijaan öljypellavan päätuotteen, siementen osuus on yli kolminkertainen. Kuvassa 22 on esitetty tutkittujen kokeiden perusteella lasketut kuitusaannot ja -hävikit eri tuotantovaiheissa. Öljypellava Laserin kuitupitoisuus tutkituista näytteistä oli noin 20 % kokonaissadosta ollen keskimäärin 330 kg/ha. Kuituhävikkiä tapahtui sekä kuidutuksessa, karstauksessa ja cottonisoinnissa. Kuitujen kokonaishävikki oli 112 kg eli 44 %, josta pesun ja cottonisoinnin osuus oli noin 80 kg eli 24 %. Kehruun esitöissä kuituhävikki oli noin 3 % ja valmista valkaistua lankaa saatiin noin 218 kg. Valmiin langan osuus liottamattomasta raaka-aineesta oli noin 66 %. Kuidun laatu Koska kuitujen tunnustelussa yhtenä tavoitteena oli arvioida subjektiiviseen arviointiin perustuvien arviointien yleispätevyyttä, niin tuntuarvioinnin referenssinä pidettiin kirjoittajan järjestystä: 1) 3 x 6 h, 2) 2 x 6 h, 3) 2 h, 4) 3 x 8 h, 5) 2 x 8 h, 6) 4 h ja 7) pesty raaka-kuitu. Arvioitsijoiden mukaan kolmen pehmeimmän näytteen erottaminen oli helppoa, mutta niiden paremmuusjärjestykseen asettaminen koettiin vaikeaksi. Tekstiilialan ammattilaiset valitsivat kaikki pehmeimmäksi näytteeksi 3 x 6 tuntia staattisesti liotetun pellavan. Tulokset olivat yhdenmukaisia eri tunnustelijoiden välillä lukuun ottamatta yhden arvioitsijan valitessa kaksi tuntia Linitest-käsitellyn kuidun 2 x 6 tuntia liotettua kuitua pehmeämmäksi. Kuitujen tuntuarvioinnissa pehmeimmäksi näytteeksi nousi yksimielisesti 3 x 6 tuntia staattisesti liotettu öljypellava. Se oli myös yleisarvostelussa parhain. Sitä luonnehdittiin lämpimäksi, silkkimäiseksi ja liukkaaksi, joka soveltuu erityisesti vaatetukseen miel- lyttävän tuntunsa vuoksi. Myös sen sileys ja liukkaus nousivat esille. Erot seuraaviin staattisesti liotettuun 2 x 6 tuntia ja mekaanisesti 2 tuntia sekoitettuihin kuituihin erot olivat vähäiset ja niiden kiiltävyyttä, vaaleutta ja hienoutta pidettiin yhdenmukaisina pehmeimmän kuitunäytteen kanssa. kuitu 330 kg 20 % Laser-öljypellava kokonaissato 5000 kg kuiva-ainetta/ha 100 % korsisato 1 650 kg 33 % paalaus 1 468 kg akanat 1 200 kg 25 % 6 tulokset runkokuituja lyhytkuitumenetelmin kuitu 330 kg kuitu 269 kg kuidutus ja karstaus 531 kg esipesu 465 kg Fusart-cottonisointi 399 kg karstaus ja nauhan valmistus 381 kg kuitua 225 kg roottorikehruu/valmis lanka 218 kg päistäre 1 320 kg 80 % päistäre 1 138 kg päistäre 262 kg Kuva 22. Niitetyn ja silputun öljypellava Laserin prosessointi ja kuitusaanto lyhytkuitumenetelmin korjuusta kehruuseen päistäre peltoon 182 kg 11 % kuituhävikki 61 kg 18,5 % päistäreen poistuma 876 kg 77 % pesuhävikki 66 kg 12,5 % liotushävikki 13,6 kg 4,4 % kuituhävikki 6,8 kg n. 3 % siemenet 2 100 kg 42 % 125
126 Taulukkoon 6 on koottu Fusart-käsittelyn vaikutusta öljypellavan ja öljyhampun kuituhienouteen, murtolujuuteen ja -venymään. Öljyhampuista tutkittiin kirjoittajan tuntuarvioinnin perusteella pehmein näyte, joka oli viisi kertaa 2,15 h pesukoneohjelman (40 °C) läpi ajettu kasvuliuospitoisuuden ollessa kussakin käsittelyerässä 5ml/g kuitua. Kaikissa käsittelyissä saatiin lisättyä kuituhienoutta suhteessa kontrollinäytteisiin. Öljypellavan kontrollikuidun kuituhienouden keskiarvo oli 4,57 dtex, mutta suuret vaihtelut murtolujuudessa ja -venymässä ilmentävät, että kaikki testatut kuidut eivät ole jakautuneet yksittäisiksi peruskuiduiksi. Käsittelyjen vaikutus öljypellavan kuituhienouden alenemiseen oli 0,26–1,1 dtex, murtolujuuteen -10,6–31,7 cN/tex ja käsittelyjen vaikutus murtovenymään oli ±0,4 %. Fusart-käsittelyllä saatiin merkittävästi alennettua öljyhampun kuituhienoutta ja lisättyä murtovenymää 2,7 %:iin, samalla kun murtolujuus aleni 47,5 cN/texiin. Fusart I -öljypellavan murtovenymät olivat keskimäärin 12,4 %, mikä vaikuttaa varsin epärealistiselta. Todennäköisesti lukemia vääristää mikroskooppikuvan perusteella arvioitu vaha, joka on saattanut aiheuttaa kuitujen luistamisen mittauskojeen leukojen välissä aiheuttaen mittavirheen. Taulukko 6. Kuituhienous, murtolujuus ja -venymä raaka-aine kuituhienous [dtex] murtolujuus [cN/tex] murtovenymä [%] öljypellava Laser kontrolli raakakuitu kontrolli pesty *Fusart I *Fusart II Fusart III (3 x 8 h) Fusart/Linitest 2 h Fusart-liotus 3 x 6 h: 3 x 0,5ml/g öljyhamppu Finola kontrolli/hede kontrolli/emi Fusart 5x 5 ml/g ka. vaihteluväli ka. vaihteluväli ka. vaihteluväli 4,57 4,35 3,47 4,25 4,31 3,74 3,69 9,43 10,28 4,27 3,08 – 6,44 (3,36) 2,59 – 7,33 (4,74) 2,69 – 4,28 (1,59) 2,76 – 5,82 (3,06) 2,42 – 5,35 (2,93) 2,59 – 4,73 (2,14) 2,11 – 4,85 (2,74) 6,00 – 10,70 (4,30) 8,65 – 10,80 (2,15) 4,08 – 8,35 (4,27) 52,9 40,9 21,2 34,3 41,1 42,3 40,2 55,0 63,8 47,5 17,6 – 83,2 (65,6) 19,7 – 58,1 (38,4) 14,2 – 26,8 (12,6) 18,5 – 56,3 (37,8) 22,8 – 62,1 (39,3) 22,7 – 54,6 (31,9) 19,0 – 54,2 (35,2) 30,5 – 86,1 (55,6) 55,3 – 82,7 (27,4) 27,2 – 78,9 (51,7) 2,5 2,1 12,4 2,1 2,9 2,6 2,9 2,3 2,3 2,7 5 <strong>tutkimus</strong>menetelmät ja tutkimuksen toteutus 2,1 – 3,4 (1,3) 1,4 – 3,0 (1,6) 7,4 – 18,7 (11,3) 1,6 – 3,1 (1,5) 1,9 – 3,7 (1,8) 1,8 – 3,2 (1,4) 2,1 – 4,3 (2,2) 1,5 – 4,6 (3,1) 1,7 – 3,1 (1,4) 2,0 – 3,9 (1,9) puuvilla vertailuarvo** 1–4 15–50 4,8–9,3 * Fusart I–II -käsitelty (3 x 2,15 h 40 ºC) kasvuliuoksella rihmastoineen: Fusart I (3 x 1 ml/g), Fusart II (3 x 3 ml/g) ** Franck 2005 Kuvassa 23 on esitetty pituusjakauma 3 x 6 tuntia astialiotetuista kuiduista, josta mitattiin 100 kuitua. Keskipituus oli 32,1 mm kuitupituuksien vaihteluvälin ollessa 17,4–52,5 mm. kuitupituus [mm] >50 40 - 49,9 30 - 39,9 20 - 29,9 10 - 19,9 0 10 20 30 40 50 rohkitut varret 3750 kg 75 % [%] Kuva 23. 3 x 6 h astiassa cottonisoitujen kuitujen pituudet ja prosenttisosuudet häkilöity pellava 300 kg 6 % aivinalanka 250 kg 5 % liotetut varret 2 850 kg 57 % lihdattu kuitu 500 kg 10 % häkilärohtimet 165 kg 3,3 % kokonaissato 5000 kg/ha 100 % akanat 600 kg 12 % pellavaöljy 200 kg 4 % lihtarohtimet 250 kg 5 % karstanauha karstanauha runkokuituja lyhytkuitumenetelmin 130 kg 2,6 % 165 kg 3,3 % valkaistu aivinalanka rohdinlanka rohdinlanka rohdin- ja päistärejae 2350 kg 47 % siemenet 650 kg 13 % rehukakut 450 kg 9 % päistärejae, pöly 2 100 kg 42 % polttoaine, kuitulevyt 127
Page 1 and 2:
u n k o k u i t u j a ly h y t k u
Page 3 and 4:
s i s ä l ly s Kiitokset 9 Johdant
Page 5 and 6:
10 Johdanto LähtöKohtia Tekstiili
Page 7 and 8:
14 siteetti sekä käytössä olevi
Page 9 and 10:
18 teena valmiit tuotteet tai kuvau
Page 11 and 12: 22 (Stamm 2004, 11). Muotoilualat o
Page 13 and 14: 26 aalien käytön vähentämistä
Page 15 and 16: 30 (2006, 22) esittää, että tule
Page 17 and 18: 34 Hyvänä esimerkkinä raaka-aine
Page 19 and 20: Taloudellinen arvo 38 Taloudellinen
Page 21 and 22: 42 hede- ja emikukinnot ovat samass
Page 23 and 24: 46 eli soluista, joita pitää yhde
Page 25 and 26: 50 mikä lisää näiden alueiden l
Page 27 and 28: 54 jäykkyydestä aiheutuu pellava-
Page 29 and 30: 58 Kokonaishyödyntämiseen perustu
Page 31 and 32: 62 3 peLLava Ja hamppu teKstiiLiteo
Page 33 and 34: 66 laatuista ja yhtäjaksoista haht
Page 35 and 36: 70 ongeLmia peLLavan Ja hampun hyö
Page 37 and 38: 74 Yksi keskeisimmistä ongelmista
Page 39 and 40: 78 Kuva 10. Roottorikehruun periaat
Page 41 and 42: 82 silputaan niittomurskaimella ja
Page 43 and 44: 86 tutKimusKysymyKset: 1) Miten lyh
Page 45 and 46: 0 kasvin pituisten kuitukimppujen t
Page 47 and 48: 4 homeenkestävyys ja yhteensopivuu
Page 49 and 50: 8 öljypellavan kuitukimppuja Kuva
Page 51 and 52: 102 2003 ja 2004. Tutkittavista kas
Page 53 and 54: 106 suus oli noin 20 %. Tässä keh
Page 55 and 56: 110 seuraavien koesarjojen tuloksii
Page 57 and 58: 114 6 tuLoKset raaKa-aineet Ja KorJ
Page 59 and 60: 118 suuret. Erityisesti vuoden 2004
Page 61: 122 sen jälkeen käsittelyliuosten
Page 65 and 66: 130 Fusart-kuiduissa pöly saatiin
Page 67 and 68: 134 Esijalostus Esijalostukseen kuu
Page 69 and 70: 138 8 JohtopäätöKset Tämän tut
Page 71 and 72: Fusart-menetelmä avaa uusia mahdol
Page 73 and 74: (toim.) Tuotekonseptointi. Teknolog
Page 75 and 76: ducten Vezelbereiding Cours des fil
Page 77: 154 abstract bast Fibres by short-F
show all

vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?