vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

114
6 tuLoKset
raaKa-aineet Ja KorJuu
Puinti- ja paalauskosteus vaikuttavat sekä käsittelykustannuksiin että saatavan kuidun
laatuun. Öljypellava Laserin korsien puintikosteudet olivat vuosina 2003 ja 2005
9 %, ja nousivat vuorokaudessa noin 13 %:n kosteuspitoisuuteen. Korjattaessa kasvit
olivat tuleentuneet varsin tasaisesti ja suurin osa lehdistä oli varissut pois. Öljyhamppu
Finolan kosteuspitoisuuksien vaihtelu puitaessa oli vertailuvuosina 2003 ja 2004
suurta ollen 32–64 %. Vuonna 2004 kasvukausi oli poikkeuksellisen sateinen pitkän
aikavälin keskiarvoon verrattuna, esimerkiksi Helsingin yliopiston Sigganssin tilalla
satoi noin kaksinkertaisesti pellavan tarvitseman vesimäärän (Klemola & al. 2005,
16). Vuonna 2003 viiden vuorokauden kuluttua puinnista Sigganssissa viljelty öljyhampun
kosteuspitoisuus oli paalattaessa 11 % ja Vihdissä luomuviljellyn öljyhampun
15 %. Vuonna 2004 Vihdissä viljeltyjen öljyhamppujen kosteuspitoisuus oli puitaessa
noin 60 % ja paalattaessa noin 25 %, minkä takia ne kuivatettiin erikseen.
Käytettävissä ollut viljan kylmäilmakuivuri Vihdin Vakolassa ei kuivannut paaleja
riittävästi, vaan korret alkoivat mädäntyä. Paalien pilaantumista lisäsi rikkakasvien
suuri osuus korsimassasta, koska ne olivat vihreitä ja runsaasti kosteutta sisältäviä.
Kuvassa 15 on esitetty tutkittujen lajikkeiden 1 m 2 :n koeruuduilta saadut viiden
näytealan keskimääräiset kokonaissadot. Öljypellava Laserin kokonaissato oli vuonna
2003 koealalta laskettuna noin 5 900 kg kuiva-ainetta/ha, josta kuidun osuus oli noin
390 kg/ha eli 20 % korsisadosta. Kasvukauden sääolot olivat erittäin suotuisat pellavanviljelylle,
ja tulokset ovat paremmat kuin Sankarin (2000b, 4) vuosina 1996–1997
Jokioisissa tekemissä Laser-öljypellavan viljelykokeissa. Siellä Laserin keskimääräinen
korsisato oli 1 794 kg kuiva-ainetta/ha ja kuitusaanto 304 kg/ha. Huomattavin
tulosten ero oli korsien kuitupitoisuuksissa, jotka Jokioisissa olivat ainoastaan
16,4 % korsimassasta. Sen sijaan Finola-öljyhampun kokonaissatojen vaihtelut
ovat suhteellisen suuria sekä eri vuosina että luomu- ja tavanomaisessa viljelyssä.
Kuitusaanto oli tutkittavilta näytealoilta 284–964 kg/ha eli 20–28 % korsisadosta.
Kuitupitoisuus kokonaissadosta oli noin 15 %. Vuonna 2004 luomuviljellyn Finolan
heikko satotaso johtui sekä poikkeuksellisen sateisesta kasvukaudesta sekä peltolohkon
huonosta ravinnepitoisuudesta. Kasvusto oli noin 30–50 cm korkeaa, kun muilla
peltolohkoilla se oli 120–150 cm. Sateisuus aiheutti myös hedekasvien varhaisen mä-
Kuva 18. Öljypellavasta ja -hampusta saatavien fraktioiden keskimääräiset saannot /m2 Kuva 18. Öljypellavasta ja -hampusta saatavien fraktioiden keskimääräiset saannot /m2 tänemisen ja/tai silppuuntumisen pellolle. Vuonna 2004 hedekasvien osuus oli vain
noin 35 %, kun vuonna 2003 kaikilla näytealoilla niitä oli noin 45 %.
Taulukossa 2 on selvitetty korjuumenetelmän vaikutusta paalien tilavuuteen ja
kuitupitoisuuteen. Vertailtavana oli puinnin yhteydessä pelkästään niitetyt ja niiton
yhdessä myös silputut öljypellavapaalit. Laskelma perustuu 1 940 kg:n korsisatoon
hehtaarilta kosteuspitoisuuden ollessa 15 %. Molemmissa korret olivat levittäytyneet
ilmavasti sängen päälle. Korsipaalien laskennallisena kuitupitoisuutena on käytetty
kolmen 100 g:n näytteen keskiarvoa, koska kummankaan korjuumenetelmän
jäljiltä ei havaittu silmämääräisen arvioinnin perusteella kuitujen korjuutappioita.
Pelkästään niitettyjen korsipaalien kuitupitoisuudet olivat vuosina 2003 ja 2005
keskimäärin 20 %. Niiton yhteydessä silputun paalin kuitupitoisuus oli noin 29 %.
Päistäreestä ainoastaan 170 kg jäi peltoon, mutta suurin vaikutus silppuamisella oli
kuljetettavan raaka-aineen tilavuuteen. Hehtaarin korsisadosta laskettuna silputut
korret tiivistyivät 7,3 m 3 tilavuuteen, kun niitettyjen korsien tilavuus oli 18 m 3 .
Niitettyjen paalien kuutiopaino oli 108 kg, kun silputuilla se oli yli kaksinkertainen,
243 kg. (Lamminen, haastattelu 28.9.2005.) Tulokset ovat suuntaa-antavia, koska
vuosittaiset sääolot ja ilman kosteuspitoisuus voivat vaikuttaa merkittävästi paalien
6 tulokset runkokuituja lyhytkuitumenetelmin
Kuva 19. Dry-line -menetelmän vaiheet
115