vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
132<br />
Kuva 25. Tuotantomalli<br />
7 tulosten tarkastelu<br />
nen, alle 1 mg kuitukiloa kohden.<br />
Mekaanisella sekoituksella käsittelyaikaa<br />
voidaan lyhentää, mutta<br />
samalla käsittelyliuoksen lämpötilaa<br />
sekä vaikuttavan aineen määrää<br />
tulee nostaa. Valmiin langan<br />
saanto käsittelemättömästä raakakuidusta<br />
oli 12 % korkeampi kuin<br />
perinteisin pitkäkuitumenetelmin<br />
tuotettuna, mitä voidaan todennäköisesti<br />
lisätä optimaalisella jalostuslaitteistolla.<br />
Kuvassa 24 on esitetty<br />
Fusart-menetelmään liittyviä<br />
vaiheita.<br />
tuotantomaLLi<br />
Tuotantomallin rakentamisessa<br />
keskeisenä tavoitteena oli teollisesti<br />
tuotettava kuituraaka-aine<br />
tekstiiliteollisuudelle, joka tunnultaan<br />
ja visuaalisuudeltaan poikkeaa<br />
perinteisistä runkokuitulangoista.<br />
Tuotantomallin rakentamisessa<br />
pyrittiin kustannus- ja ekotehokkuuteen<br />
sekä laadun tasaisuuteen<br />
pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.<br />
Tuotantomallin prosessointivaiheita<br />
pyrittiin vähentämään<br />
verrattuna perinteiseen pellavan<br />
jalostukseen tuotantoprosessien<br />
hallittavuuden parantamiseksi.<br />
Kuvassa 25 on esitetty tuotantomalli<br />
pääpiirteittäin. Kuvassa 25<br />
esitetyssä tuotantomallissa raaka-<br />
aineena käytettiin öljypellavan kuituja, joiden mahdollisia<br />
käyttösovelluksia on useita.<br />
Öljypellava<br />
Öljypellavan käyttö perustuu kokonaishyödyntämisen<br />
mallin mukaiseen materiaalitehokkuuden kasvattami-<br />
Kuva 26. Öljypellava Laser<br />
seen (kuva 26 A). Nykyisin kasvista saatava kuitu on<br />
uusiutuva ja lähes hyödyntämätön raaka-ainevara, jonka<br />
talteenotolla voidaan lisätä viljelijän saamaa kokonaistuottoa. Viljely voidaan tehdä<br />
suorakylvönä, joka vähentää maan liettymistä, ravinteiden kulkeutumista vesistöihin<br />
ja eroosion riskiä. Päätuotteena saatavaa siementä käytetään korkealle jalostettujen<br />
tuotteiden raaka-aineena, mikä edellyttää viljelijältä jatkuvaa laatuketjuajattelua.<br />
Tämä on luontevaa liittää myös kuitujen korjuuseen. Öljypellavan viljelylle Suomessa<br />
on tulevaisuudessakin hyvät edellytykset, sillä Suomen ilmastossa, pohjoisen kasvukauden<br />
pitkän valoisan ajanjakson ansiosta siementen ravinteikkuus on korkeampi<br />
kuin alemmilla leveysasteilla viljellyissä siemenissä. Tosin suurena kysymysmerkkinä<br />
on ilmastonmuutoksen vaikutus kasvukauden ja korjuuajankohdan sääoloihin,<br />
joka saattaa heikentää öljypellavan viljelymahdollisuuksia pohjoisilla leveysasteilla.<br />
Yhtenä merkittävänä etuna on lähtöraaka-aineen tasaisuus, sillä korjuu suoritetaan,<br />
kun suuri osa kasvustosta on tuleentunut. Tämä mahdollistaa korsien mekaanisen<br />
esikäsittelyn jo pellolla, jolloin jopa 80 % päistäreistä jää peltoon (kuva 26 B).<br />
Niittäminen vaikuttaa suoraan raaka-aineen puhtauteen, koska silloin varsien mukana<br />
kulkeutuu vähemmän multaa kuin nyhdettäessä. Korsien kuivumista voidaan<br />
nopeuttaa silppuamisella, jossa puumainen osa rikotaan ilman, että kuidut katkeilevat.<br />
Mikäli karho saadaan ohjattua ilmavasti sängen päälle, niin tällöin ilmavirta<br />
pääsee kulkemaan myös alta ja siten nopeuttaa kuivumista. Silppuamisessa vaarana<br />
ovat kuitenkin puinnin jälkeiset sateiset sääolot, jolloin korret painuvat maanpintaan.<br />
Tällöin kuitujen korjaaminen vaikeutuu ja laatu heikkenee niiden joutuessa kosketukseen<br />
maaperän kanssa. Korsien käsittelyn ja poiskuljettamisen tulee tapahtua<br />
mahdollisimman nopeasti niiton jälkeen. Mikäli silputtujen kuitujen kosteuspitoisuudet<br />
ylittävät sallitun varastointikosteuden, niin kuivauskustannukset kohdistuvat<br />
tällöin pääasiallisesti vain kuitujakeeseen. Lyhytkuitumenetelmien etuna on myös,<br />
että korjuu voidaan tehdä tavanomaisilla viljankäsittelykoneilla. Eri peltolohkoilta<br />
saadaan hyvin samanlaatuista kuitua, koska korjuu määritellään siementen kypsymisen<br />
mukaan. Jotta lähtöraaka-aineen laatu olisi mahdollisimman yhdenmukaista, on<br />
kuituraaka-aine jaoteltava eri lajikkeiden mukaan jo viljelypaikalla.<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
133
Change language