vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
34<br />
Hyvänä esimerkkinä raaka-aineen nykyaikaistamisesta on paperinarun käyttöönotto<br />
sisustustekstiilien raaka-aineena. Sotien aikana, erityisesti 1940-luvulla<br />
raaka-ainepulan takia paperinaru oli yksi tärkeä kankaiden materiaali. Tampellassa<br />
kudottiin damastitekniikalla muun muassa maamme eturivin tekstiilitaiteilijan Dora<br />
Jungin suunnittelemia tapettikangasmallistoja. (Priha, haastattelu 5.2.2007.) 1980luvulta<br />
lähtien paperinaru on kokenut uuden tulemisensa erityisesti tekstiilitaiteilija<br />
Ritva Puotilan Woodnotes Oy:lle suunnittelemien paperinarumattojen ansiosta.<br />
Aikaisemmasta poiketen, tuotteissa on laaja väriskaala ja etenkin käyttökohteet<br />
ovat laajentuneet tapeteista ja kenkien pintamateriaaleista mattoihin ja muihin sisustustuotteisiin.<br />
Paperinarun valmistus on säilynyt periaatteellisesti samanlaisena,<br />
mutta uutuutena on narujen laaja väriskaala ja aikaisemmasta poikkeavat sidokset.<br />
Woodnotes Oy on panostanut tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen. Runkokuitujen<br />
uudenlaisten tuoteideoiden kehittämisessä ei riitä pelkkä muotoilu, vaan varsinaisen<br />
lisäarvon ja jalostusarvon tuottamiseksi tarvetta on myös perinteistä poikkeavalle<br />
teknologialle. Uusien jalostusmenetelmien kehittämisellä on pyrittävä kustannusten<br />
alentamisen lisäksi luomaan toiminnallisesti ja visuaalisesti aikaisemmasta poikkeavia<br />
tuoteratkaisuja, jossa lähtökohtana ovat runkokuitujen positiiviset raaka-aine-<br />
ominaisuudet, kuten hyvä imu- ja haihdutuskyky ja negatiivisten ominaisuuksien,<br />
esimerkiksi jäykkyyden ja rypistyvyyden vähentäminen verrattuna sekä perinteisiin<br />
runkokuitutekstiileihin että puuvillaan.<br />
Laatu, kustannustehokkuus ja ympäristömyötäisyys<br />
Keskeinen kilpailutekijä on jatkuva suuntautuminen tulevaisuuteen, mutta ennen<br />
kaikkea yhä tarkempi laadunhallinta suhteessa kustannuksiin. Ympäristöasiat ja laatujärjestelmät<br />
linkittyvät nykyisin toisiinsa yhä enemmän. Laatuketjuajattelulla pyritään<br />
tuotannossa systemaattiseen laadunohjaukseen läpi tuotteen jalostusketjun<br />
määrittämällä tiettyjä menettelytapoja ketjun eri vaiheissa. Keskeisenä tavoitteena<br />
on toiminnan jatkuva parantaminen ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja laatuohjauksen<br />
ulottaminen kaikkeen toimintaan. Laatuajattelussa tuotantoketjun ympäristöhaitat<br />
voidaan nähdä puutteina ja virheinä. Yritykset pystyvät vaikuttamaan omilla<br />
valinnoillaan muun muassa alihankkijoilleen asettamillaan vaatimuksilla. Muiden<br />
tuoteominaisuuksien rinnalla ympäristömyötäisyyden tulee olla yksi suunnitteluvaatimus.<br />
Kuitenkaan tuotteen ympäristöominaisuuksien parantaminen ei saa heikentää<br />
muita tuoteominaisuuksia. Haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen ja kustannustehokkuus<br />
eivät välttämättä kilpaile keskenään, vaan tuotesuunnitteluprosessiin<br />
integroituna ne voivat olla toisiaan tukevia. Kustannustehokkuutta voidaan lisätä<br />
1 ympäristömyötäisyys ja tuotekehitykseen suuntautunut<br />
runkokuitujen <strong>tutkimus</strong><br />
optimoimalla materiaalien energiankäyttöä, tehostamalla prosesseja ja vähentämällä<br />
jätteitä ja parantamalla energiatehokkuutta, mitkä samalla vähentävät ympäristön<br />
kuormitusta. (ISO/TR 14062:fi.; Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan<br />
parlamentille 2003, 6.) Kustannustehokkuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan toimintojen<br />
tehostamista sekä työvaiheiden vähentämistä, eikä varsinaisia kustannuslaskelmia<br />
tehdä.<br />
Teolliseen tuotantoon soveltuvan raaka-aineen tulee täyttää kaikissa prosessointivaiheissa<br />
sille asetetut vaatimukset. Koska pellava ja hamppu luonnon raaka-aineina<br />
ovat lähtökohtaisesti epähomogeenisia, laadulla ja sen määrittämisellä on keskeinen<br />
merkitys kuitujen soveltumisesta teolliseen tuotantoon. Jotta raaka-aineen tavoitelaatu<br />
täyttäisi mahdollisimman tarkoin lopputuotteen valmistajan ja käyttäjän tarpeet,<br />
on edellytyksenä ketjun kaikkien toimijoiden välillä yhtäläiset arviointikriteerit<br />
ja mittayksiköt (Kymäläinen 2003, 28). Kymäläinen (2003, 29–30) on tarkastellut<br />
raaka-aineen laatua ja käyttötarkoitusta kolmesta eri näkökulmasta: tarvelähtöinen,<br />
tuotantolähtöinen ja määrittelemätön laatu. Tarvelähtöinen laatu perustuu raaka-<br />
aineen vastaanottajan määrittämiin laatuominaisuusvaatimuksiin, jolla pyritään takaamaan<br />
raaka-aineen soveltuvuus tuotteen toimivuuteen. Tuotantolähtöisessä näkökulmassa<br />
raaka-aineen tuottaja pyrkii jalostamaan erilaisia ja erilaatuisia fraktioita<br />
ja tuoton maksimoimiseksi määrittämään niille eri hinnat ja kohdennetut käyttökohteet.<br />
Kymäläisen (2003, 30) mukaan ihanteellisinta olisi, että sekä tarve- että tuotantolähtöisyys<br />
kohtaisivat, jolloin raaka-aineen vastaanottaja saisi oikeanlaatuista<br />
raaka-ainetta ja tuottaja tuottamansa raaka-aineen kohdennettua mahdollisimman<br />
tarkoin oikeisiin kohteisiin. Tämän toteutuminen edellyttää kuitenkin tuotannon<br />
kannattavuutta, jolloin sekä asiakkaan että tuottajan tarpeet kohtaavat kilpailukykyisesti.<br />
Määrittelemätön raaka-aineen laatu voi olla joko tuotanto- tai tarvelähtöistä,<br />
jossa se ohjataan olemassa olevaan käyttötarkoitukseen tai tuotesovellukset ovat vasta<br />
varhaisessa kehitysvaiheessa.<br />
arvot<br />
Tulevaisuuteen suuntautuvassa tutkimuksessa merkittävänä tekijänä ovat myös tutkijan<br />
arvot, jotka motivoivat toimintaa ja määrittävät haluttavaa tulevaisuutta. Arvot<br />
ovat harvoin yhteismitallisia, vaan ne esiintyvät eri arvojärjestelmien osina suhteessa<br />
eri elämismaailmoihin. Relativismissa arvoja pidetään perimmältään konstruoitujen<br />
todellisuuksien, elämismaailmojen subjektiivisina tunteenilmaisuina, jotka eivät ole<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
35
Change language