vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
130<br />
Fusart-kuiduissa pöly saatiin poistettua cottonisoinnissa, mutta ongelmana oli roottoriin<br />
kertynyt vaha, mistä aiheutui tuotantokatkoksia kehruussa.<br />
Öljypellavakuidun jatkojalostusta helpotti kasvien tasainen tuleentumisaste, jolloin<br />
raaka-aineen laatu oli tasainen koko peltoalalla. Vuosien 2003 ja 2005 kuituaineksen<br />
vertailussa ei aistinvaraisesti havaittu mitään eroa. Sen sijaan kesän 2006 pitkä<br />
sateeton kasvukausi aiheutti sen, että valtaosaltaan tuleentuneen kasvuston seassa oli<br />
runsaasti täysin vihreitä korsia. Silppuaminen niiton yhteydessä ei heikentänyt kuidun<br />
laatua.<br />
Käytetyt kuidutusyksiköt, Escomatic-tilakuidutin sekä lyhyen kuidun loukkulihti<br />
-linja poistivat päistäreet vain osittain. Tilakuidutetun raaka-aineen kuituhävikki<br />
oli suurta, sillä kuidut kietoutuivat ”keriksi”, jotka eivät auenneet karstauksessa.<br />
Öljypellavien päistärepitoisuudet olivat suuria ja niistäkin suurin osa oli kukkakantoja.<br />
Ainoastaan öljyhampun päistärepitoisuus karstauksen jälkeen oli alle 5 %.<br />
Suurimpana ongelmana kaikissa karstauserissä olivat paalinarujen jäänteet, jotka heikentävät<br />
kehrättävän langan laatua ja värjätyn raaka-aineen seassa muuttuvat näkyviksi.<br />
roottoriKehruu<br />
Kaikkiin kehruueriin lisättiin puuvillaa 10–50 % joko kuitumaton karstauksessa tai<br />
karstanauhan valmistuksen yhteydessä. Ongelmana oli 100 % runkokuituerissä, että<br />
sekä maton että karstanauhan valmistuksessa yhtenäistä kuituharsoa ei saatu irrotettua<br />
kuorintavalssilta. Osasyynä tähän saattoi olla koneelle asetetut valmiit puuvillalle<br />
tehdyt asetukset, kuten raaka-aineen syöttönopeus sekä liian ohuet laapit.<br />
Kuitunauhojen tex-arvoissa oli suurta vaihtelua. Ainoastaan Dry-line -menetelmään<br />
perustuvalla tuotannolla kuitunauhat saatiin vastaamaan lähinnä puuvillatopsin<br />
hienouksia, sen sijaan muut karstanauhat olivat 1 360–2 400 texiä alhaisempia.<br />
Entsymaattisesti liotetuissa ja keväällä korjatuissa raaka-aineissa oli runsaasti pölyä.<br />
Se kerääntyi roottoriin ja haittasi langan muodostumista sekä aiheutti langan pinnan<br />
epätasaisuutta ja heikkoutta. Fusart-käsiteltyjen kuitujen kehruussa suurimpana<br />
ongelmana oli roottoriin kertyneet vahat, mistä aiheutui tuotantokatkoksia. Kuitujen<br />
puhtaus vähentää roottoriin kertyvän lian määrää, mikä vaikuttaa suoraan kehrättävän<br />
langan laatuun. Puhtaasta ja homogeenisesta kuituraaka-aineesta saadaan tasaisempaa<br />
lankaa, joka on ulkonäöltään ja lujuudeltaan parempaa. Jotta roottorikoneeseen<br />
syötettävä nauha olisi mahdollisimman tasainen ja kuidut yhdensuuntaistettuja,<br />
7 tulosten tarkastelu<br />
nauha tulisi ajaa venytyskoneen läpi vähintään kerran. Tässä tutkimuksessa venytyksiä<br />
ei tehty, mikä osaltaan vaikutti lankojen epätasaisuuteen. Kehruueriä ei myöskään<br />
ilmastoitu riittävästi, minkä takia kuituaines oli liian kuivaa.<br />
Fusart-meneteLmä<br />
Tässä tutkimuksessa luotiin perusta cottonisointiin Fusart-menetelmällä, johon<br />
liittyi vaiheet korjuusta roottorikehruuseen. Menetelmää kokeiltiin ainoastaan öljypellava<br />
Laserin kehruussa. Eri lajikkeiden ominaisuuksissa on huomattavia eroja<br />
ja niiden vertailu olisi edellyttänyt huomattavan määrän käsittelykokeita jo nyt tehtyjen<br />
lisäksi. Oletettavasti pellavan seinämät ovat huokoisempia ja sileämpiä kuin<br />
hampussa, minkä takia käsittelyn vaikutukset olivat tehokkaampia. Olennaista lienee<br />
myös öljypellavan raakakuidun hamppua vähäisempi ligniinipitoisuus. Käsittelyllä<br />
aikaan saatu sileys, kiilto ja pehmeys lisääntyivät merkittävästi muihin kokeiltuihin<br />
menetelmiin verrattuna. Käsittelyt olivat toistettavissa yhdenmukaisesti.<br />
Tähänastisten <strong>tutkimus</strong>ten perusteella cottonisointi voidaan tehdä suoraan raakakuidulle,<br />
eikä esipesua tarvita. Pehmeimmät ja kiiltävimmät kuidut saatiin pitkäkestoisena<br />
kaksi- ja kolmiportaisena staattisena liotuksena huoneenlämmössä,<br />
mikä vähentää energiakustannuksia. Tällöin myös vaikuttavan aineen tarve on vähäi-<br />
Kuva 24.<br />
Fusart-menetelmän vaiheita:<br />
A. Kasvatettua sientä;<br />
B. Karstattua öljypellavan<br />
raakakuitua;<br />
C. Fusart-käsiteltyä öljypellavaa;<br />
D. Fusart-käsiteltyä ja värjättyä<br />
öljypellavaa ja<br />
E. Fusart-käsiteltyä ja valkaistua<br />
öljypellavaa.<br />
A. B. C.<br />
värjäys<br />
valkaisu<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
D.<br />
E.<br />
131
Change language