vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
46<br />
eli soluista, joita pitää yhdessä keskilamellissa pääasiassa pektiinistä muodostunut<br />
liima-aine (kuva 4B). Samalla pektiinit kiinnittävät kuitukimput viereiseen puukerrokseen.<br />
Puukerroksen lyhyet, paksut ja vahvaseinäiset puusolut antavat kasville mekaanista<br />
tukea. Puukerroksen sisimmässä osassa, ydinkerroksessa ydinsolut ovat harvaan<br />
järjestyneitä. Lumen on ydinkerroksen ympäröimä korren keskellä oleva ontelo<br />
(kuva 4A). (Haudek & Viti 1978, 125, 143; Salmon-Minotte & Franck 2005, 97–98;<br />
Sankari 2000b, 14–16; Sponner & al. 2005, 181–183.)<br />
A. PELLAVA<br />
B.<br />
kuorikerros<br />
kuitukimput<br />
ontelo l. lumen<br />
ydinkerros<br />
puukerros<br />
peruskuidut<br />
keskilamelli<br />
HAMPPU<br />
pintakerros l. cuticula<br />
päällyskerros l. epidermis<br />
ja cortex<br />
primäärikuitukimput<br />
sekundäärikuitukimput<br />
peruskuidut<br />
keskilamelli<br />
Kuva 4. Pellavan ja hampun korren ja kuitukimpun rakenteen periaate: A. korren poikkileikkaus;<br />
B. kuitukimpun poikkileikkaus<br />
Kuitukimput kasvavat kuorikerroksessa puumaisen osan ympäri kiertyen koko kasvin<br />
pituisina jakaantuen kasvin haarautuessa 24 (Kuusinen 1991, 33). Pellavan kuitukimput<br />
ovat tasaisesti jakautuneena kasvin puukerroksen ympärille ja ne kasvavat<br />
toisistaan erillään säännönmukaisesti vasenkierteisesti, sen sijaan hampun kuitukimput<br />
kiertyvät oikeakierteisinä rungon ympäri kuituverkostona, joka on kauttaal-<br />
24 Tekstiilikuituja tuotettaessa käytetään yleensä määreenä kokonaispituutta, joka lasketaan juuren yläpäästä<br />
latvaan ja tekninen pituus mitataan juuren yläpäästä ensimmäiseen haaraan asti (Kuusinen 1991, 33).<br />
2 runkokuidut hamppu ja pellava<br />
taan kasviliimakerroksen sisällä (Haudek & Viti 1978, 143; Salmon-Minotte &<br />
Franck 2005, 97; Simola 1949, 63). Hampun kuitukimppuja on vaikeampi erottaa<br />
varren poikkileikkauskuvassa, sillä keskilamellin osuus on pellavaa vähäisempi.<br />
Pellavakimpuissa peruskuidut erottuvat selvästi toisistaan (kuva 4B). (Sankari 2000b,<br />
15, 19.) Pääsääntöisesti tiedot koskevat pellavan kuitulajikkeita, mutta öljypellavan<br />
poikkileikkaus on samankaltainen (Dam & al. 1994, 59). Hampun kuitukimput ovat<br />
noin kolminkertaisia paksuudeltaan kuitupellavaan verrattuna ja ne ovat jakautuneet<br />
primääri- ja sekundäärikimpuiksi. Primäärikimput kasvavat lähinnä pintakerrosta<br />
(kuva 4A). Ne ovat ohuempia ja hienompia kuin puukerrosta lähellä kasvavat<br />
sekundäärikimput, jotka kehittyvät kasvun myöhäisemmässä vaiheessa (Sponner &<br />
al. 2005, 181). Pellavan kuitukimpussa on n. 20–40 peruskuitua. Hampun kokonaiskuitupitoisuudesta<br />
89 % on primäärikuitukimppuja, jotka muodostuvat 2–20 peruskuidusta.<br />
Sekundäärikuitukimppujen osuus on 11 % ja ne koostuvat keskimäärin 40<br />
peruskuidusta (Sankari 2000b, 60).<br />
Peruskuidut<br />
Pellavan ja hampun yksittäis- eli peruskuidut punoutuvat limittäin toisiinsa ja pysyvät<br />
koossa kasviliimamatriisissa olevan pektiinin avulla. Peruskuitujen ja kuitukimppujen<br />
väliset pektiinit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Yksittäis- eli peruskuidut ovat<br />
rakenteeltaan puuvillan tavoin kerroksellisia ja yhdistelmiä pienistä spiraalimaisesti<br />
kiertyneistä fibrilleistä (Simola 1949, 63). Keskilamelli on peruskuitua ympäröivä<br />
kerros, johon hemiselluloosa ja ligniini ovat varastoituneet. Peruskuidun uloin kerros<br />
on ohut primäärisenä, joka koostuu ohuista, verkottuneista selluloosafibrilleistä.<br />
Sekundääriseinämä rakentuu kahdesta kerroksesta. Ulommassa sekundääriseinässä<br />
fibrillit ovat pakkautuneet tiiviisti, kun sisemmässä ne ovat löyhemmin kiinni toisissaan<br />
ja ovat edellisiä vahvempia. Keskeisimmät erot hampun ja pellavan peruskuitujen<br />
rakenteissa onkin sekundääriseinämien fibrillien kaltevuuskulmissa: pellavalla<br />
fibrillit kiertyvät ulommassa seinämässä kuidun pituusakseliin nähden Z-kierteisesti<br />
10º ja sisemmässä S-kierteisesti 5º, kun hampulla fibrillien kaltevuuskulmat ovat<br />
ulommassa 28º ja sisemmässä 2º oikealle. Tertiääriseinämät koostuvat ruuvimaisesti<br />
kiertyvistä fibrilleistä, jonka läpi muun muassa mineraalit pääsevät kulkeutumaan<br />
(kuva 5B). (Haudek & Viti 1978, 104, 127, 144.)<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
47
Change language