vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

118
suuret. Erityisesti vuoden 2004 kuitupaalien suuren kosteuspitoisuuden ja suuren
rikkakasvimäärän takia raaka-ainetta jouduttiin hylkäämään runsaasti.
Leikkuupuimurilla niitetyn korren koekuidutus ja -karstaus tehtiin 10 kg raakaaine-erälle
Idän Kuitumestarit Oy:ssä. Kuidutuksen lopuksi raaka-aine leikattiin koneellisesti
noin 15 cm määrämittaan ja karstattiin kertaalleen. Kokonaistuotoksena
oli 1 kg raaka-ainetta, jonka päistärepitoisuus oli 20 %. Laskennallisesti kuitua
olisi pitänyt saada 2 kg, mutta ainoastaan 800 g eli 40 % kuiduista saatiin talteen.
Silppurilla ajettu 10 kg:n korsierä kuidutettiin, jonka jälkeen se karstattiin kahteen
kertaan; laskennallinen kuitusaanto oli 2,80 kg. Tuotoksena oli 2,96 kg raaka-ainetta,
jonka päistärepitoisuus oli 22,9 %. Kuituhävikki kuidutuksessa oli noin 18,5 %.
Eri tavoin korjattujen kuitujen laaduissa ei havaittu aistihavainnoinnin perusteella
eroavaisuuksia.
Kehräytyvyys
Taulukkoon 4 on koottu tulokset laapin, karstanauhan ja langan valmistuksesta eri
raaka-aineilla. Kehruun esivalmisteluissa laappia saatiin muodostettua valssikarstalla
ainoastaan Fusart-käsittellyillä öljypellavilla, kun runkokuitujen osuus oli 100 %.
Olettamuksena oli kuitujen liiallinen jäykkyys ja roskaisuus, mistä johtuen ei syntynyt
yhtenäistä, koossa pysyvää kuituharsoa. Puuvillan lisäyksellä laapin valmistus onnistui
kaikilla muilla näyte-erillä paitsi entsyymiliotetuilla kuitupellavilla ja -hampuilla.
Kaikille näytteille karstanauhan valmistuksessa yhteistä oli, ettei kuituharsoa saatu
kammattua yhtenäisenä kuorintavalssilta. Ongelma kierrettiin syöttämällä karstalle
ensin 100 % puuvillalaappia, jonka perään runkokuitumatot asetettiin. Tästä huolimatta
kuituharsot eivät irronneet karstalta, ja laappeihin lisättiin puuvillaa. Tällöin
saatiin kuudesta näyte-erästä ajettua karstanauhaa, joiden hienoudessa oli suurta
vaihtelua. Fusart I -öljypellavaan lisättiin 20 % puuvillaa, josta saatiin keskimäärin
1 690 texin vahvuisia nauhoja vaihteluvälin ollessa 1 610–1 750 tex. Kehruussa kuiduista
irtosi runsaasti vahaa, joka kiinnittyi roottoriin ja aiheutti kehruukatkoksia.
Fusart II raaka-aine jouduttiin ajamaan kaksi kertaa avaajan läpi raaka-aineen roskaisuuden
ja kuitujen tiukasti yhteen liimaantumisen takia. Nauhojen vaihteluväli
oli 1 820–2 110 tex ja keskiarvo 2 000 tex. Dry-line -kuituhampussa 30 % puuvillan
lisäyksellä nauhojen keskiarvo oli 3 930 tex, vaihteluvälin ollessa 3 350–5 400 tex.
Kevätkorjatun kuitupellavan nauhan hienouden keskiarvo 50 % puuvillalisäyksellä
oli 2 590 tex, jossa vaihteluväli oli 1 840–3 200 tex. Yhdistetyllä Dry-line -menetel-
mällä korjatun ja entsymaattisesti liotetun kuituhampun kuitunauhan keskiarvo oli
3 100 tex, 3 040–3150 tex. Fusart -mikrobilla käsitelty Dry-line - kuitupellavanauhan
karstanauhan hienous oli keskimäärin 4 720 tex, 4 670–4 780 tex. Vähäproteiinisella
kasvuliuoksella käsiteltyjen Fusart III -nauhoissa puuvillan osuus oli 20 % ja niiden
hienouden keskiarvo oli 2 740 tex ja Fusart IV -nauhan tex oli 3 560 pellavapitoisuuden
ollessa 90 %. Kehruussa yhdistettiin kolme nauhaa yhteen, jolloin nauhan
Taulukko 4. Yhteenveto laapin, karstanauhan ja langan valmistuksesta
Kuitumateriaali ja käsittely laappi nauha [tex] kehruu
Dry-line
kuituhamppu
100 %
70 %
kuitupellava
70 %
50 %
Entsyymiliotus
kuitupellava
100 %
50 %
kuituhamppu
100 %
50 %
- epäonnistunut laapin, nauhan tai langan valmistus,
x laapin valmistus onnistunut
+ välttävä kehräytyvyys
6 tulokset runkokuituja lyhytkuitumenetelmin
-
x
x
x
-
-
-
-
-
3 930
-
2 590
Dry-line + entsyymiliotus
kuituhamppu
50 % x 3 100 -
Fusart I (3 x 1 ml)
öljypellava
100 %
80 %
-
-
-
-
-
1 690
++ tyydyttävä kehräytyvyys
+++ hyvä kehräytyvyys
* keskiarvo laskettu 4 metrin yhtenäisestä nauhasta
-
-
-
+
-
-
-
-
-
+++
Fusart II (3 x 3 ml)
öljypellava
100 % x 2 000 +
Fusart III (3 x 0,5 ml)
3 x 8 h
öljypellava
80 % x 2 740 +++
Fusart IV (3 x 0,5 ml)
3 x 6 h
öljypellava
100 %
90 %
x
x
2 220*
3 560
Dry-line + Fusart
kuitupellava
55 % x 4 720 ++
-
+++
11