vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
106<br />
suus oli noin 20 %. Tässä kehruuerässä kokeiltiin ainoastaan 100 % öljypellavaa.<br />
Ennen nauhanvalmistusta noin 300 g kehruueristä valmistettiin valssikarstalla tasaista<br />
kuitulevyä (n. 80 x 50 x 5 cm) paitsi Fusart I -erästä, josta kuitumatto oli tehty<br />
käsin. Avatut, puhdistetut ja sekoitetut laapit karstattiin levykarstalla, jossa kuituharsosta<br />
muodostettiin karstanauhaa. Fusart III–IV -kehruuerät karstattiin matoiksi<br />
valssikarstalla. Fusart III:een lisättiin 20 % puuvillaa ennen nauhanvalmistusta ja<br />
Fusart IV:stä nauhaa ajettiin pellavapitoisuuden ollessa 90 ja 100 %. Nauhoille ei<br />
tehty venytyksiä. Tex-arvon määrittämiseksi kaikista nauhoista otettiin viisi 1 m:n<br />
rinnakkaisnäytettä, jotka punnittiin kolmen desimaalin tarkkuudella ja niistä laskettiin<br />
keskiarvo.<br />
Roottorikehruussa yhdistettiin kolme hahtuvanauhaa yhteen, sillä niiden texarvo<br />
oli selvästi puuvillatopsia alhaisempi. Kehruussa eri koe-erien olosuhteet määritettiin<br />
kokeilemalla. Roottorin pyörintänopeudet olivat 30–51 U/min x 1 000, hahtuvan<br />
syötöt 0,5–0,9 m/min ja kehintänopeudet 28–50 m/min.<br />
Fusart-meneteLmä<br />
Fusart-menetelmä on tutkimuksen sivupolku, joka on muuttanut merkittävästi tutkimuksen<br />
painotusta. Menetelmän lähtökohtana on tutkijan alun perin puhtaasti<br />
esteettiseen havaintoon perustuva mikrobilöydös keväällä 2001 Siuntiosta, Helsingin<br />
yliopiston Sigganssin koetilalta, jossa kuituhamppukasvusto oli jätetty talven yli termiseen<br />
liotukseen. Mikrobin sairastuttamat korret poikkesivat väriltään muusta<br />
kasvustosta: sairastuneet kuidut olivat pinnaltaan oranssin eri vivahteita, mutta kuituaines<br />
oli lähes valkoista ja cottonisoitunutta. Varsinainen oivallus mikrobin mahdollisesta<br />
hyödyntämisestä perustui myöhemmin pitkälti intuitioon ja kysymykseen:<br />
voiko saman tehdä systemaattisesti ja miten?<br />
Tässä tutkimuksessa pyrittiin luomaan perustaa jatkotutkimukselle ja selvittämään<br />
keksinnön soveltuvuutta ja sovellutettavuutta käytännössä. Keskeinen osa menetelmää<br />
oli uuden mikrobin ja sen vaikuttavien aineiden kehittäminen teollisesti<br />
hyödynnettäväksi. Tässä yhteydessä ensisijaisena tarkastelunkohteena olivat Fusartkäsittelyllä<br />
aikaan saadut visuaaliset ja tuntumuutokset, ja sitä kautta jatkojalostettavuus<br />
uudenlaisten tuotteiden materiaaleiksi. Mittauksilla ei pyritty tilastolliseen<br />
tarkkuuteen, vaan niiden tarkoituksena oli olla suuntaa antavia. Kuitumittauksia ja<br />
käytännön kehruukokeita tehtiin rajallisesti taloudellisten resurssien puuttuessa.<br />
5 <strong>tutkimus</strong>menetelmät ja tutkimuksen toteutus<br />
Fusartin kehityskaaria<br />
Menetelmän kehittäminen alkoi kotioloissa tehdyillä kokeilla sekoittamalla värillisiä<br />
kuoria ja terveitä kuitukimppuja veteen ja liottamalla niitä noin 24 tuntia huoneenlämmössä.<br />
Näin syntyi pieniä muutoksia kuitujen pehmeydessä. Varsinainen<br />
mikrobin eristys ja puhdasviljelmien kasvatus tapahtui yhdessä mikrobiologi Minna<br />
Nykterin kanssa sekoittamalla 7,5 g värjäytynyttä kuorta steriilissä suolavedessä<br />
(9 mg NaCl/ml H 2 O) homogenisaattorissa 46 5 minuuttia kierrosnopeuden ollessa<br />
230 rpm. Kasvualustoina käytettiin Orion Diagnostican Hygicult® Yeast & Fungi<br />
-kastolevyjä. Kahden vuorokauden kuluttua levyistä otettiin siirrokset mallas-agar<br />
-petrimaljoihin. Näistä näytteistä tehtiin puhdasviljelmät perunadekstroosialustalle<br />
VTT:n Biotekniikan osastolla, jossa mikrobi tunnistettiin valomikroskoopilla<br />
Fusarium-sukuun kuuluvaksi. Kannan morfologinen lajitunnistus tehtiin CBSmikrobikokoelmassa<br />
Hollannissa (Cenraalbureau voor Schimmelcultures, Utrecht).<br />
Fusarium ART1 -näyte tallennettiin patentointia varten Budapestin sopimuksen mukaisesti<br />
DSMZ:n mikrobikokoelmaan (Deutsche Sammlung von Mikroorganismen<br />
und Zellkulturen GmbH) numerolla DSM 16924.<br />
Sientä kasvatettiin käsittelyjä varten valossa kotioloissa mallas-agar -jauheesta<br />
(Malzextrakt-Agar 1.05398, Merck KGaA) tehdyillä kasvatusalustoilla. Mikrobin<br />
kasvatukseen kului keskimäärin kaksi viikkoa. Toimivuuden arviointi perustui aistinvaraiseen<br />
havainnointiin sekä hajun ja rihmaston värin perusteella; kasvualustan punaisuus<br />
ja rihmaston voimakas oranssi väri yhdessä karvasmanteliin viittaavan tuoksun<br />
kanssa osoittautui toistettavasti yhdenmukaisia tuloksia antavaksi.<br />
Tutkimuksen alkuvaiheessa raaka-aineina käsittelykokeissa käytettiin syksyllä<br />
2002 korjattuja öljypellava- ja vihreitä kuituhamppukorsia ja sekä keväällä 2002 korjattua<br />
kuituhamppua, jotka oli kuivattu huoneenlämpötilassa. Kuituaines erotettiin<br />
kuorista käsin. Varsinaiset käsittelyt tehtiin lisäämällä veteen (20 ml H 2 0 /g kuitua)<br />
sauvasekoittimella murskattua kasvualustaa nestesuhteessa 1/20. Alkuoletuksena oli,<br />
että prosessi perustuu mikrobin sisältämien entsyymien vaikutukseen, joten vaikutuksen<br />
lisäämiseksi kokeiltiin mekaanista sekoitusta. Siihen käytettiin pesukoneen<br />
40 °C 2,15 tunnin pesuohjelmaa, missä kuitunäytteet ajettiin ohjelman läpi vesitiiviisiin<br />
pusseihin pakattuina. Lopuksi kuidut pestiin käsin miedossa emäksisessä pesuainevedessä<br />
ja huuhdeltiin.<br />
Patenttihakemusta varten tehtiin uutuus<strong>tutkimus</strong> Patentti ja Rekisterihallituksessa<br />
12.11.2003 (<strong>tutkimus</strong>numeroro: 389/2003) Helsingin yliopiston innovaatioasia-<br />
46 Stomacher 400 Circulator, Merck Eurolab.<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
107
Change language