vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
138<br />
8 JohtopäätöKset<br />
Tämän tutkimuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä oli rakentaa lyhytkuitumenetelmiin<br />
perustuva tuotantomalli ja luoda sen pohjalta kokonaiskuva tuotteistamismahdollisuuksista<br />
ja pohjaa tarkemmalle monialaiselle <strong>tutkimus</strong>- ja tuotekehitysyhteistyölle.<br />
Lisäksi pyrkimyksenä oli vaikuttaa runkokuitujen visuaalisuuteen ja<br />
pehmeyteen, siten että kuiduista voidaan valmistaa lankaa hienokehruumenetelmin.<br />
Tuotantoprosessien suunnittelussa pyrittiin vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia,<br />
etenkin ekotehokkuutta parantamalla. Tutkimustulosten perusteella voidaan<br />
esittää, että lyhytkuitumenetelmät tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuden runkokuitujen<br />
käyttöön korkealaatuisten tuotteiden materiaaleina. Erityisesti varteenotettavana<br />
raaka-ainevaihtoehtona on pidettävä öljypellavan kuituja roottorikehrätyissä<br />
langoissa, sillä ne ovat nykyisin valtaosaltaan käyttämätön raaka-ainevaranto tai niistä<br />
valmistetut tuotteet ovat alhaisen jalostusasteen omaavia bulkkituotteita, kuten<br />
eristeitä. Lyhytkuitumenetelmiin perustuvalla tuotannolla voidaan lisätä raaka-aineen<br />
homogeenisuutta sekä pehmentää kuituja ja saavuttaa siten merkittävää jalostusarvon<br />
nousua. Kokonaishyödyntämisen kehittämisellä voidaan lisätä merkittävästi<br />
energia- ja materiaalitehokkuutta, ja siten vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia.<br />
Tässä tutkimuksessa ympäristöasiat otettiin huomioon elinkaariajatteluun<br />
perustuvan EU:n yhdennetyn tuotepolitiikan periaatteiden mukaan ja tuotantomallin<br />
rakentamisessa käytettiin teknisen raportin Ympäristöasioiden hallinta.<br />
Ympäristönäkökohtien yhdistäminen tuotesuunnitteluun ja tuotekehitykseen (ISO/TR<br />
14062:fi) ohjeistusta. Tutkimuksessa ensisijaisena huomionkohteena oli ekotehokkuuden<br />
parantaminen verrattuna perinteiseen pellavan jalostukseen. Tuotantoprosessien<br />
haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten päästöjä veteen, ilmaan tai maaperään ei ole<br />
mitattu. Tutkimuksessa rakennettu tuotantomalli perustuu lyhytkuitutuotantoon, jossa<br />
käytettiin olemassa olevaa teknologiaa. Valinnoissa pyrittiin ottamaan huomioon<br />
sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti edullisimpia vaihtoehtoja. Tuotantomallin<br />
raaka-aineeksi valikoitui uusiutuva ja biohajoava öljypellavan kuitu, jolla saatiin parannettua<br />
merkittävästi öljypellavan materiaalitehokkuutta. Öljypellavan kuitujakeen<br />
hyödyntäminen on vähäistä, mutta korsien hävittämisestä pellolta joko polttamalla<br />
tai poiskuljettamalla syntyy haitallisia ympäristövaikutuksia sekä ilmaan että<br />
maaperään. Kuituraaka-aineen saanto kasvaa myös käsiteltäessä lyhytkuitumenetelmin,<br />
kun koko kuituainesta käsitellään yhtenä peruskuituihin perustuvana fraktiona.<br />
8 johtopäätökset<br />
Energiatehokkuutta voidaan parantaa alkutuotannosta lähtien, kun niittämisen yhteydessä<br />
korret silputaan. Tällä saadaan kasvatettua paalin painoa suhteessa tilavuuteen,<br />
jolloin kuljetettavan massan tilavuus alenee huomattavasti. Samalla lisääntyi paalien<br />
sisältämä kuitujen suhteellinen osuus. Cottonisointiprosessissa energiansäästöä<br />
syntyy yhdistämällä siihen valkaisu ja värjäys, jolloin raaka-aineen kuivauksen tarve<br />
vähenee. Lisäksi muista menetelmistä poiketen cottonisointi tehdään vain kuitufraktiolle,<br />
jolloin kuivauskustannukset eivät kohdistu päistäreisiin. Ympäristöllisesti<br />
positiivinen vaikutus on myös suorakylvöllä, jolla voidaan vähentää ravinteiden kulkeutumista<br />
vesistöihin. Tosin suorakylvön vaikutuksia satotasoihin ei ole pitkän aikavälin<br />
<strong>tutkimus</strong>tuloksia. Fusart-menetelmällä kuidut vaalenevat merkittävästi, mikä<br />
vähentää valkaisun ja siten valkaisuaineiden tarvetta. Samalla kuitujen värjäytyvyys<br />
paranee. Koska cottonisointi tehdään pelkälle kuitufraktiolle, raaka-aineen pölyäminen<br />
jatkojalostuksessa on vähäisempää. Tämä vaikuttaa myös kuitujen kehräytyvyyteen<br />
ja vähentää tuotantokatkoksia. Pektiinisidosten hallittu hajottaminen Fusartmenetelmällä<br />
lisää raaka-aineen käytettävyyttä eri tuotesovelluksissa, sillä tarvittavia<br />
ominaisuuksia voidaan räätälöidä tuotekohtaisesti.<br />
Öljypellavan eduksi voidaan nähdä myös siementuottajien, jatkojalostajien ja<br />
<strong>tutkimus</strong>laitosten verkottuminen ja kiinteä yhteistyö. Jo olemassa olevat pitkälle<br />
kehitetyt siementuotteet luovat tuotekehitykselle ja laatuketjulle otollisen maaperän.<br />
Kuidun hyödyntämiseksi viljelijöille aiheutuvia kustannuksia tulee jakaa tasaisesti<br />
koko tuotantoketjun toimijoille. Öljypellavan viljelyalojen pinta-alakasvu lisää<br />
mahdollisuuksia kokonaishyödyntämiseen ja kuitujakeen talteenoton kehittämiseen.<br />
Suomessa vuonna 2005 potentiaalinen kuitusaanto oli laskennallisella 10 prosentin<br />
kuitupitoisuudella yli 500 000 kg.<br />
Korkealaatuisissa tuotteissa tulee minimoida vuosittaiset raaka-ainevaihtelut,<br />
mikä edellyttää yhä tarkempaa <strong>tutkimus</strong>ta ja käytännön kenttäkokeita niin viljelyssä,<br />
korjuussa kuin esijalostuksessakin sekä useamman vuoden sadoista tehtäviä vertailumittauksia<br />
ja seurantoja. Nykyisin tiedot eri lajikkeiden yksilöllisistä kuituominaisuuksista<br />
ovat vähäisiä. Kirjallisuudessa esiintyvät mittaustulokset kuituominaisuuksista<br />
vaihtelevat suuresti, koska niissä ei ole erikseen merkitty muun muassa lajiketta<br />
tai tuleentumisastetta. Lajikkeisiin perustuva lajittelu puuvillan tavoin on keskeinen<br />
parannuskohde laadun parantamiseksi ja takaamiseksi. Jo kasvupaikalla pitää pystyä<br />
määrittämään saatava kuitulaatu luotettavasti, jotta raaka-aine vastaa lopputuotteelle<br />
asetettuja raaka-ainevaatimuksia. Nykyinen laatuarviointi perustuu pitkälti havainnointiin;<br />
tuntuun ja ulkonäköön. Aistivaraisen arvioinnin lisäksi tulee kehittää<br />
kvantitatiivisia mittausmenetelmiä. Nykyisin runkokuiduille ei ole yhtenäisiä laatu-<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
13
Change language