29.11.2012 Views

vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

70<br />

ongeLmia peLLavan Ja hampun<br />

hyödyntämisen nyKyKäytännöissä<br />

Tekstiilikuitujen tuotanto on yksi vanhimmista teollisista toimialoista ja rakenteeltaan<br />

konservatiivista. Erityisesti runkokuitujen tuotantotavat ja toimintakäytännöt<br />

ovat vakiintuneet vuosisatojen saatossa. Keski-Euroopassa viljelijät ja jatkojalostajat<br />

ovat säilyttäneet asemansa korkealaatuisten aivinakuitujen, -lankojen ja -kankaiden<br />

tuottajina, koska siellä on otolliset sääolot peltoliotukselle sekä pitkät perinteet ja sukupolvien<br />

yli jatkunut ammattitaito. Aikaisemmin länsieurooppalaiset korkealaatuiset<br />

pellavatekstiilit valmistettiin raaka-aineen viljelystä lopputuotteiden valmistukseen<br />

paikallisesti. Nykyään kankaiden ja niistä valmistettujen tuotteiden suunnittelu,<br />

markkinointi, rahoitus sekä tuotannon ja laadun kontrollointi ovat perinteisten eurooppalaisten<br />

pellavayritysten käsissä, mutta kalliimpia tuotantovaiheita on hajautettu<br />

halvempien työvoimakustannusten maihin ympäri maailmaa. (Salmon-Minotte<br />

& Franck 2005, 143, 151.) Sen sijaan maat, kuten Suomi, joissa kuitulajikkeiden<br />

viljely on vähäistä eikä tuotannon kehittämiseen ole panostettu, kilpailevat erityisesti<br />

Kiinasta tuotujen pellavasta ja hampusta valmistettujen massatuotteiden kanssa.<br />

Viljelytekniikka ja korjuuta koskeva tieto on usein puutteellista tai vanhentunutta<br />

sekä pienimittaiseen ja käsityövaltaiseen tuotantoon kehitettyä. Niillä ei saavuteta<br />

teolliseen tuotantoon soveltuvaa raaka-ainetta niin laadultaan kuin volyymeiltaankaan.<br />

Lisäksi korkeat työvoimakustannukset ovat merkittävä kilpailukykyä alentava<br />

tekijä. Erityisesti kehruuprosessit ovat hitaita puuvillan prosessointiin verrattuna.<br />

(Dam & al. 1994, 167; Pasila & al. 1999, 17.) Kuitujen prosessointiin liittyvän<br />

teknologian pysähtyneisyyttä kuvastaa myös olemassa oleva terminologia. Käytössä<br />

ovat yhä agraaritaloudesta periytyneet käsityötermit, kuten lihtaus (scutching) ja häkilöinti<br />

(hackling), jotka väkisinkin herättävät mielikuvia ”museaalisesta” toiminnasta.<br />

(Luostarinen 1998, 15, 17.)<br />

Keskeinen tekijä teolliselle tuotannolle on tasalaatuisen raaka-aineen saatavuus<br />

pitkällä aikavälillä. Euroopassa ongelmana on eri raaka-ainetoimittajien raaka-aineen<br />

laadun vaihtelevuus, mikä haittaa märkäkehrätyn pitkän kuidun onnistumista<br />

mekaanisissa ja kemiallisissa jalostusvaiheissa. Suurimmat ongelmat aiheutuvat erilailla<br />

liotettujen (ali- ja yliliotusta) kuitujen kehruussa, jolloin suuret laatuvaihtelut<br />

aiheuttavat tuotantokatkoksia. Vaikutukset lopulliseen lankaan ovat suuret, muun<br />

muassa langan tasaisuuteen ja lujuuteen, mikä taas vaikuttaa kumulatiivisesti lopputuotteen<br />

valmistukseen ja siten laatuun. (Sharma, Whiteside & Kernaghan 2005,<br />

386.)<br />

3 pellava ja hamppu tekstiiliteollisuuden raaka-aineena<br />

Tekstiilikuitujen laatuluokitukset vaihtelevat maittain. Ne perustuvat etupäässä<br />

aistivaraiseen havainnointiin, kuten värin ja tunnun arviointiin. Lyhytkuiduille ei ole<br />

määritelty sovellusalakohtaisia laatukriteereitä, mikä osittain voi johtua lopputuotteiden<br />

valmistajien tietämättömyydestä tarvittavista laatuvaatimuksista. (Kymäläinen<br />

2003, 32–33.)<br />

Alkutuotanto ja esijalostus<br />

Nykyinen kuitupellavan ja hampun jalostus langaksi perustuu pitkäkuitumenetelmiin,<br />

jossa korret nyhdetään maasta juurineen ja paalataan erityiskonein koko kasvin<br />

pituisina hyvässä järjestyksessä. Keskeisimmin lopputuotteen laatuun vaikuttaa pektiinisidosten<br />

hajottamistapa. Yhä yleisimmin käytössä olevan peltoliotuksen etuna<br />

on sen muita tunnettuja liotusmenetelmiä vähäisemmät vähäiset haittavaikutukset<br />

ympäristöön. Jotta likoaminen tapahtuisi tasaisesti koko kasvissa, nyhdetty pellava on<br />

erikseen käännettävä pellolla. Kuitenkaan peltoliotus ei sovellu kaikkiin maanosiin,<br />

koska pektiinien hajottamisen suorittavat maaperän mikrobit tarvitsevat toimiakseen<br />

oikeat lämpötila- ja kosteusolot. Esimerkiksi Espanjassa kuivuus estää peltoliotuksen<br />

ja toisaalla liian sateiset olot saattavat mädättää koko sadon. Vesiliotukseen<br />

verrattuna kuidut ovat karkeampia ja heikompia sekä raaka-aineen laatu on epätasaisempaa.<br />

Myös mikrobilajikkeet vaihtelevat suuresti eri peltolohkoilla, mikä lisää<br />

eri kuituerien laadun vaihteluja. Peltoliotuksen oikea-aikainen lopettaminen vaatii<br />

viljelijältä erityistä ammattitaitoa, sillä vielä nykyisinkin kuidun likoamisaste perustuu<br />

aistivaraiseen arviointiin. Lisäksi siemensato menetetään osittain tai kokonaan<br />

ja siemenet ovat selvästi heikompilaatuisia kuin öljylajikkeilla. (Kimmel & al. 2001,<br />

375; Akin, Himmelsbach & Morrison 2000, 104.) Nyhdettäessä maasta kulkee varsiin<br />

mikrobikantoja, jotka vaikuttavat kuituja pitävien liima-aineiden hajottamiseen<br />

puumaisesta osasta. Samalla varsiin kulkeutuu multaa ja muita epäpuhtauksia, jotka<br />

saattavat alentaa kuitujen ja niistä valmistettujen tuotteiden laatuominaisuuksia<br />

(Pasila & al. 1998, 10). Lisäksi nyhtäminen saattaa aiheuttaa eroosiota (Elsasser<br />

2005, 46). Raaka-aineen sisältämät ylimääräiset ainesosat, kuten multa, juuret, lehdet<br />

tai rikkakasvit yhdessä liiallisen kosteuden kanssa saattavat aiheuttaa pektiinien<br />

hallitsemattoman hajoamisen. Tästä voi olla seurauksena koko paalin mätäneminen,<br />

jolloin kuituainesta ei voida jatkojalostaa. (Kymäläinen 2003, 15; Kauriinvaha & al.<br />

2001, 63.)<br />

Perinteinen pellavan viljely on työvoimavaltaista. Klemolan (1991, 7) mukaan<br />

ihmistyövoiman osuus kuitupellavan kylvöstä paalaukseen on 25 henkilötuntia hehtaaria<br />

kohden. Vertailun vuoksi täysin koneistetun tavanomaisilla viljankorjuukoneil-<br />

runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />

71

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!