vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
70<br />
ongeLmia peLLavan Ja hampun<br />
hyödyntämisen nyKyKäytännöissä<br />
Tekstiilikuitujen tuotanto on yksi vanhimmista teollisista toimialoista ja rakenteeltaan<br />
konservatiivista. Erityisesti runkokuitujen tuotantotavat ja toimintakäytännöt<br />
ovat vakiintuneet vuosisatojen saatossa. Keski-Euroopassa viljelijät ja jatkojalostajat<br />
ovat säilyttäneet asemansa korkealaatuisten aivinakuitujen, -lankojen ja -kankaiden<br />
tuottajina, koska siellä on otolliset sääolot peltoliotukselle sekä pitkät perinteet ja sukupolvien<br />
yli jatkunut ammattitaito. Aikaisemmin länsieurooppalaiset korkealaatuiset<br />
pellavatekstiilit valmistettiin raaka-aineen viljelystä lopputuotteiden valmistukseen<br />
paikallisesti. Nykyään kankaiden ja niistä valmistettujen tuotteiden suunnittelu,<br />
markkinointi, rahoitus sekä tuotannon ja laadun kontrollointi ovat perinteisten eurooppalaisten<br />
pellavayritysten käsissä, mutta kalliimpia tuotantovaiheita on hajautettu<br />
halvempien työvoimakustannusten maihin ympäri maailmaa. (Salmon-Minotte<br />
& Franck 2005, 143, 151.) Sen sijaan maat, kuten Suomi, joissa kuitulajikkeiden<br />
viljely on vähäistä eikä tuotannon kehittämiseen ole panostettu, kilpailevat erityisesti<br />
Kiinasta tuotujen pellavasta ja hampusta valmistettujen massatuotteiden kanssa.<br />
Viljelytekniikka ja korjuuta koskeva tieto on usein puutteellista tai vanhentunutta<br />
sekä pienimittaiseen ja käsityövaltaiseen tuotantoon kehitettyä. Niillä ei saavuteta<br />
teolliseen tuotantoon soveltuvaa raaka-ainetta niin laadultaan kuin volyymeiltaankaan.<br />
Lisäksi korkeat työvoimakustannukset ovat merkittävä kilpailukykyä alentava<br />
tekijä. Erityisesti kehruuprosessit ovat hitaita puuvillan prosessointiin verrattuna.<br />
(Dam & al. 1994, 167; Pasila & al. 1999, 17.) Kuitujen prosessointiin liittyvän<br />
teknologian pysähtyneisyyttä kuvastaa myös olemassa oleva terminologia. Käytössä<br />
ovat yhä agraaritaloudesta periytyneet käsityötermit, kuten lihtaus (scutching) ja häkilöinti<br />
(hackling), jotka väkisinkin herättävät mielikuvia ”museaalisesta” toiminnasta.<br />
(Luostarinen 1998, 15, 17.)<br />
Keskeinen tekijä teolliselle tuotannolle on tasalaatuisen raaka-aineen saatavuus<br />
pitkällä aikavälillä. Euroopassa ongelmana on eri raaka-ainetoimittajien raaka-aineen<br />
laadun vaihtelevuus, mikä haittaa märkäkehrätyn pitkän kuidun onnistumista<br />
mekaanisissa ja kemiallisissa jalostusvaiheissa. Suurimmat ongelmat aiheutuvat erilailla<br />
liotettujen (ali- ja yliliotusta) kuitujen kehruussa, jolloin suuret laatuvaihtelut<br />
aiheuttavat tuotantokatkoksia. Vaikutukset lopulliseen lankaan ovat suuret, muun<br />
muassa langan tasaisuuteen ja lujuuteen, mikä taas vaikuttaa kumulatiivisesti lopputuotteen<br />
valmistukseen ja siten laatuun. (Sharma, Whiteside & Kernaghan 2005,<br />
386.)<br />
3 pellava ja hamppu tekstiiliteollisuuden raaka-aineena<br />
Tekstiilikuitujen laatuluokitukset vaihtelevat maittain. Ne perustuvat etupäässä<br />
aistivaraiseen havainnointiin, kuten värin ja tunnun arviointiin. Lyhytkuiduille ei ole<br />
määritelty sovellusalakohtaisia laatukriteereitä, mikä osittain voi johtua lopputuotteiden<br />
valmistajien tietämättömyydestä tarvittavista laatuvaatimuksista. (Kymäläinen<br />
2003, 32–33.)<br />
Alkutuotanto ja esijalostus<br />
Nykyinen kuitupellavan ja hampun jalostus langaksi perustuu pitkäkuitumenetelmiin,<br />
jossa korret nyhdetään maasta juurineen ja paalataan erityiskonein koko kasvin<br />
pituisina hyvässä järjestyksessä. Keskeisimmin lopputuotteen laatuun vaikuttaa pektiinisidosten<br />
hajottamistapa. Yhä yleisimmin käytössä olevan peltoliotuksen etuna<br />
on sen muita tunnettuja liotusmenetelmiä vähäisemmät vähäiset haittavaikutukset<br />
ympäristöön. Jotta likoaminen tapahtuisi tasaisesti koko kasvissa, nyhdetty pellava on<br />
erikseen käännettävä pellolla. Kuitenkaan peltoliotus ei sovellu kaikkiin maanosiin,<br />
koska pektiinien hajottamisen suorittavat maaperän mikrobit tarvitsevat toimiakseen<br />
oikeat lämpötila- ja kosteusolot. Esimerkiksi Espanjassa kuivuus estää peltoliotuksen<br />
ja toisaalla liian sateiset olot saattavat mädättää koko sadon. Vesiliotukseen<br />
verrattuna kuidut ovat karkeampia ja heikompia sekä raaka-aineen laatu on epätasaisempaa.<br />
Myös mikrobilajikkeet vaihtelevat suuresti eri peltolohkoilla, mikä lisää<br />
eri kuituerien laadun vaihteluja. Peltoliotuksen oikea-aikainen lopettaminen vaatii<br />
viljelijältä erityistä ammattitaitoa, sillä vielä nykyisinkin kuidun likoamisaste perustuu<br />
aistivaraiseen arviointiin. Lisäksi siemensato menetetään osittain tai kokonaan<br />
ja siemenet ovat selvästi heikompilaatuisia kuin öljylajikkeilla. (Kimmel & al. 2001,<br />
375; Akin, Himmelsbach & Morrison 2000, 104.) Nyhdettäessä maasta kulkee varsiin<br />
mikrobikantoja, jotka vaikuttavat kuituja pitävien liima-aineiden hajottamiseen<br />
puumaisesta osasta. Samalla varsiin kulkeutuu multaa ja muita epäpuhtauksia, jotka<br />
saattavat alentaa kuitujen ja niistä valmistettujen tuotteiden laatuominaisuuksia<br />
(Pasila & al. 1998, 10). Lisäksi nyhtäminen saattaa aiheuttaa eroosiota (Elsasser<br />
2005, 46). Raaka-aineen sisältämät ylimääräiset ainesosat, kuten multa, juuret, lehdet<br />
tai rikkakasvit yhdessä liiallisen kosteuden kanssa saattavat aiheuttaa pektiinien<br />
hallitsemattoman hajoamisen. Tästä voi olla seurauksena koko paalin mätäneminen,<br />
jolloin kuituainesta ei voida jatkojalostaa. (Kymäläinen 2003, 15; Kauriinvaha & al.<br />
2001, 63.)<br />
Perinteinen pellavan viljely on työvoimavaltaista. Klemolan (1991, 7) mukaan<br />
ihmistyövoiman osuus kuitupellavan kylvöstä paalaukseen on 25 henkilötuntia hehtaaria<br />
kohden. Vertailun vuoksi täysin koneistetun tavanomaisilla viljankorjuukoneil-<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
71
Change language