vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus

0
kasvin pituisten kuitukimppujen takia, mistä saadaan suurin taloudellinen hyöty 38 .
Niiden hajottaminen peruskuiduiksi edellyttää merkittävää jalostusarvon nousua,
jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Vaihtoehtona on hyödyntää pitkien
tekstiilikuitutuotannosta saatavia rohdin- tai tappurakuituja. Öljylajikkeissa kuitujen
osuus kokonaissadosta on merkittävästi vähäisempi kuin kuitulajikkeilla. Kuitenkin
kokonaishyödyntämisen kannalta siemenet ovat viljelijöille ensisijainen tulolähde ja
kuitujen talteenotolla voidaan mahdollisesti lisätä runkokuitujen viljelystä saatavaa
kokonaistuloa. Etenkin, kun öljylajikkeiden korret ovat nykyään lähes hyödyntämätön
raaka-ainevara, joka on kuitenkin poistettava pellolta. Eri lajikkeiden välisistä
kuituominaisuuksista on varsin vähän tutkimustuloksia, mutta oletettavasti lajikevalinnoilla
voidaan lisätä sekä kuitusaantoa että kuitujen laatutasoa.
Raaka-aineen tuntu ja visuaalisuus
Tekstiilien laatuun on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, etenkin
erikoistuneiden tuoteratkaisujen osalta. Niihin liittyviä standardeja on kehitetty, jotta
tuotteet vastaisivat kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan standardeja ja olisivat
luotettavia. Kuitenkaan tuotteiden laatumäärityksissä ei ole yleisesti käytössä subjektiivisia
tai objektiivisia kriteereitä tuotteen tuntuun liittyen. Tämä on sikäli ristiriitaista,
koska tekstiilin tuntuun eli taktillisiin ominaisuuksiin liittyviä ominaisuuksia
pidetään kaikkein tärkeimpinä tekijöinä, jotka määrittävät kankaan soveltuvuuden
aiottuun käyttötarkoitukseen ja usein myös tekstiilin kaupallisen menestyksen tai
epäonnistumisen. Tuntu vaikuttaa merkittävästi myös kuluttajan ensivaikutelmaan
tuotteesta, ja siten mahdolliseen ostopäätökseen. (Bishop 1996, 2; Hui & al. 2004,
375; Lindfors 2002, 40.) Yleisesti tuntua ja ulkonäköä arvioidaan kankaiden ja tekstiilituotteiden
ominaisuuksina, mutta tässä tutkimuksessa näitä ominaisuuksia käsitellään
soveltuvin osin materiaalilähtöisesti. Materiaalit vaikuttavat tuotteiden ulkonäköön
ja käyttömukavuuteen, ja ovat lähtökohtaisesti tuotteen ”ydin”. Ulkonäköön
ensisijaisesti vaikuttavana tekijänä pidetään tässä yhteydessä pehmeyttä ja kiiltoa.
Kuitujen vaaleusaste heijastuu suoraan värjäykseen sekä valkaisuun. Kuitujen vaaleus
värjättäessä parantaa laadun tasaisuutta sekä vähentää valkaisun tarvetta tai poistaa
sen kokonaan värjättäessä tummia värejä.
Huolimatta objektiivisten mittausmenetelmien täsmällisyydestä, tekstiiliteollisuudessa
tuntuarviointi (fabric hand/handle) perustuu yhä pääasiassa subjektiiviseen
38 Tammikuussa 2005 hyvälaatuinen peltoliotettu pitkä pellavakuitu maksoi 1860–2110 €/1000 kg, kun lihdatun
lyhyen kuidun hinta oli ainoastaan 295–372 € tonnia kohden (Vlasberichten 7.1.2005, 4).
4 tutkimusongelmat ja viitekehys
arviointiin. Objektiivisten mittausmenetelmien heikkoutena pidetään testien pitkäkestoisuutta
ja vaatimusta useisiin toistoihin. Lisäksi ongelmana on niiden tulkintaan
liittyvä tiedon puute. (Mäkinen & al. 2005, 2.) Japanilaisessa tekstiiliteollisuudessa
on jonkin verran käytössä FOM -systeemiä (fabric objective measurement), mutta sen
yleistymisen esteenä ovat menetelmän korkeat kustannukset sekä ajan ja työvoiman
suuri tarve luotettavien tulosten saamiseksi. Toisaalta on esitetty, että ihminen pystyy
erottamaan tunnustelemalla varsin tarkasti eri raaka-aineiden välisiä eroavaisuuksia,
mutta yksilölliset erot voivat olla suuria tunnustelijoiden taustasta ja kokemuksesta
riippuen. Lisäksi eri tunnustelijoiden käyttämät käsitteet eivät ole yhdenmukaisia.
(Bishop 1996, 2, 5, 57; Hui & al. 2004, 375.)
Aistivarainen havainnointi synnyttää materiaaleista moniaistisen kokemuksen.
Materiaalien aistimuksiin perustuva arviointi koostuu psykologian näkökulmasta
kinesteettiseen 39 ja haptiseen aistimukseen. Kinesteettinen havainnoiminen kertoo
materiaalien käsittelyssä muun muassa kankaan painosta, laskeutuvuudesta ja taipuisuudesta.
Iholla tapahtuvien tuntoreseptorien välityksellä tapahtuva haptinen eli
kosketus-, paine- tai liikeaistia koskeva havainnointi auttaa aistimaan materiaalin
pinnan laatua ja struktuuria. Haptinen ja kinesteettinen havainnointi yhdessä ja niihin
liittyen visuaalinen ja auditiivinen havaitseminen muodostavat kokonaisuuden,
jonka perusteella arvioimme materiaaleja ja niistä tehtyjä tuotteita. Myös raaka-
aineitten ominaistuoksu vaikuttaa tuotteesta herääviin mielikuviin. (Anttila 1992,
2–3; Nuutinen 2004, 171–172.)
Tuntu heijastaa kankaan yleisiä ominaisuuksia ja on lämpöviihtyvyyden ohella
käyttömukavuuteen vaikuttava ominaisuus. Kankaan tunnustelu sormien välissä
viestittää sen joustavuudesta, laskeutuvuudesta, tiheydestä, kokoonpuristuvuudesta,
pinnan pehmeydestä tai karkeudesta, pinnan kitkasta, kimmoisuudesta ja lämpökäyttäytymisestä.
(Mäkinen & al. 2005, 1.) Valmiin tekstiilituotteen tuntuun ja visuaalisuuteen
liittyy keskeisesti käytetyn raaka-aineen laatu, kuten puhtaus, hienous,
kuitupituus ja kiilto (Klein 1993, 29). Lindfors (2001, 37, 39–41) tarkastelee kankaan
tuntua teknologisena ominaisuutena jäykkyyden, pehmeyden, joustavuuden, laskeutuvuuden
ja sähköistyvyyden avulla. Pehmeyttä ja sen aiheuttama miellyttävää tuntua
pidetään tavoiteltavana ominaisuutena. Erityisesti vaatetuskankaat ovat yleensä
pehmeitä, ohuita ja helposti mukautuvia, joita voidaan helposti muokata peittämään
kolmiulotteisia pintoja. Kankaissa yksittäisten kuitujen pehmeys vaikuttaa tuntuun.
39 Kinesteettisellä aistilla tarkoitetaan vartalon ja raajojen asentojen ja liikkeiden ja niihin kuuluvien voimien
sisäistä havaintoa, jolla on hallitseva merkitys yksilön toiminnalle (Valpola 2000).
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin
1