vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
104<br />
neketjua: Flaxlin Oy:n 45 Riihimäen tuotantolaitoksen puhalluseristeen koneketjua ja<br />
joensuulaisen Idän kuitumestarit Oy:n lyhyen kuidun loukku-lihti -linjaa.<br />
Puhallusvillaeristeen koneketjulla (kuva 17) käsiteltiin sekä kuitupellava- että<br />
hamppunäytteet sekä vuoden 2003 sadon syksyllä korjattua öljypellava Laseria sekä<br />
öljyhamppu Finolaa, jotka oli korjattu pyöröpaaleihin. Raaka-aineet ajettiin koko puhallusvillaeristeen<br />
tuotantolinjan läpi. Koneketju etenee paalin avauksesta Escomaticmurskakuiduttimeen.<br />
Escomatic on niin kutsuttu tilakuidutin, joka voidaan siirtää<br />
eri viljelypaikoille päistäreen ja kuidun erottamiseksi. Murskakuiduttimelta raakaaine<br />
kulkee hihnaa pitkin harvapiikkiseen puhdistuskarstan läpi säkitettäväksi.<br />
seulaverkko<br />
päistäre<br />
puhdistuskarsta<br />
säkitys<br />
Kuva 17. Escomatic-tilakuiduttimen toimintaperiaate<br />
Lyhyen kuidun loukku-lihti -linja on mekaaninen kuidunerottelija, joka sisältää loukun,<br />
vaakalihdin, pystylihdin ja ravistajan. Pitkän kuidun loukku-lihdistä poiketen<br />
korsien ei tarvitse olla yhdensuuntaisesti järjestäytyneinä. Loukku-lihti -linjan läpi<br />
ajettiin vuoden 2003 ja 2005 öljypellavapaalit sekä vuoden 2004 öljyhamppupaalit.<br />
Öljypellavat ja -hamput karstattiin Idän Kuitumestarit Oy:ssä neulatun pellavahuovan<br />
valssikarstausyksiköllä, jossa raaka-aine kulkee kuuden valssiparin läpi muodostaen<br />
karstamattoa. Keväällä korjatut kuituhamppu- ja -pellavanäytteet sekä entsyymiliotetut<br />
kuidut karstattiin JAKKissa sähköisellä yksittäiskäyttöisellä Befama-3<br />
-valssikarstalla. Koska karstatuissa entsyymiliotetuissa ja Dry-line -kuiduissa oli paljon<br />
yli 10 cm kuituja, ne jouduttiin leikkaamaan noin 50 mm:n määrämittaan käsin.<br />
Päistärepitoisuudet laskettiin sekä tilakuidutuksen että karstauksen jälkeen<br />
vuosien 2003 ja 2005 Laser öljypellavista sekä Vakolassa että Siuntiossa kasvaneista<br />
Finola öljyhampuista. Osa näytteistä karstattiin kahteen kertaan, millä pyrittiin sel-<br />
45 Flaxlin Oy meni konkurssiin helmikuussa 2004 (Miettinen 14.3.2004, E3).<br />
5 <strong>tutkimus</strong>menetelmät ja tutkimuksen toteutus<br />
vittämään lisäkarstauksen vaikutusta raaka-aineen puhtauteen ja peruskuitujen irtaantumiseen<br />
toisistaan. Lisäksi vuoden 2005 niiton yhteydessä silputtu öljypellava<br />
karstattiin kolmeen kertaan. Raaka-aineen puhtausasteen määrittämiseksi otettiin<br />
esikäsitellyistä kustakin kuituerästä eri kohdista viisi 5g:n näytettä, joista erotettiin<br />
päistäreet pinseteillä. Päistäreeksi laskettiin myös päistäreeseen kiinnittyneet pienet,<br />
alle 20 mm:n kuidut. Osat punnittiin normaalissa huoneenlämmössä ja niiden prosenttiosuus<br />
laskettiin 1 % tarkkuudella. Viidelle rinnakkaismittaukselle laskettiin<br />
keskiarvo.<br />
Kuitusaantoa ja käsittelyhävikkiä tutkittiin kahdesta 10 kg:n öljypellavaerästä,<br />
jotka oli ajettu loukku-lihti -linjan ja kaksinkertaisen karstauksen läpi Idän<br />
Kuitumestarit Oy:ssä. Vertailussa olivat vuonna 2003 niitetyt korret, jotka leikattiin<br />
linjalla noin 15 cm määrämittaan sekä vuoden 2005 niiton yhteydessä silputut öljypellavan<br />
korret. Kuitusaanto laskettiin poistamalla päistäreet käsin kolmesta 100 g:n<br />
näytteestä. Päistäreiksi laskettiin myös alle 20 mm:n kuidut. Puhdistetut kuidut punnittiin<br />
1 %:n tarkkuudella huoneenlämmössä ja kolmen näytteen tuloksista laskettiin<br />
keskiarvo.<br />
Langanvalmistus roottorikehruuna<br />
Roottorikehruut sekä niihin liittyvät esivalmistelut toteutettiin Tampereen teknillisen<br />
yliopiston Kuitumateriaalitekniikan laitoksella puuvillantyöstökoneilla, jotka<br />
edellyttävät 25–50 mm kuitupituuksia. Nauhanvalmistuksessa levykarstaan ei tehty<br />
erillisiä säätöjä pellavaa ja hamppua varten, vaan kokeet tehtiin puuvilla-asetuksin.<br />
Kehruuseen valikoitiin tuntuarvioinnin perusteella pehmeimmät näytteet sekä<br />
entsyymiliotetuista että keväällä korjatuista näytteistä, jotka olivat 24 tuntia entsyymiliotettu<br />
vihreä kuitupellava ja keväällä korjattu kuituhamppu sekä Dry-line<br />
-menetelmällä korjattu Uso 31 kuituhamppu ja Viking kuitupellava. Fusart-mikrobilla<br />
käsitellyissä (Fusart I–IV) raaka-aineena olivat öljypellava sekä Dry-line -kuituhamppu.<br />
Kehruuerät ilmastoitiin 65 % ilmankosteuspitoisuudessa ja keväällä korjattuun<br />
kuituhamppuun ja Fusart III suihkutettiin lisäksi vettä siten, että sen pitoisuus<br />
oli 15 % kuitumassasta. Kehruuerissä runkokuitujen osuus oli 30–100 %. Puuvillan<br />
lisäyksellä pyrittiin tasoittamaan lähtöraaka-aineitten kuitupitoisuuksien epähomogeenisuutta.<br />
Fusart I mikrobikäsitellystä raaka-aineesta (3 x 1 ml/kuitugramma) tehtiin<br />
kaksi erää, joista ensimmäisessä öljypellavan osuus oli 100 % ja toisessa 80 %.<br />
Fusart II -kehruuerä (3 x 3 ml/kuitugramma) jouduttiin ajamaan erikseen kahdesti<br />
avaajan läpi kuitujen irrottamiseksi ja puhdistamiseksi, sillä peruskuidut olivat Fusart<br />
-käsittelyn jäljiltä yhä tiiviisti toisiinsa kiinnittyneinä. Raaka-aineen päistärepitoi-<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
105
Change language