vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8<br />
öljypellavan<br />
kuitukimppuja<br />
Kuva 15. Materiaalitutkielmia<br />
pellavan kuiduista<br />
cottonisoituja ja<br />
valkaistuja<br />
öljypellavan kuituja<br />
peltoliotettuja<br />
kuitupellavia<br />
neulattuja<br />
kuitupellavia<br />
käsiteltyjä<br />
öljyhamppukuituja<br />
alilionnut<br />
kuitupellava<br />
Fusart-käsitelty<br />
ja niiden kiilto voimistui, mutta kuidut olivat yhä<br />
jäykkiä. Happamassa liemessä liottaminen lisäsi<br />
kuitujen karkeutta.<br />
Vaikka materiaalikokeiluissa irtauduttiin hyötyajattelusta<br />
ilman välitöntä tieteellisen todentamisen<br />
painolastia, ne olivat merkittäviä tiedonlähteitä.<br />
Välittömät kokemukset ja aistihavainnot<br />
eri tavoin käsitellyistä raaka-aineista johdattivat<br />
oivalluksiin ja havaintoihin, jotka auttoivat rajaamaan<br />
sekä raaka-aineita että jalostusmenetelmiä.<br />
Esimerkiksi nyhdettäessä käsin öljypellavaa, juurien<br />
mukana kulkeutui huomattavasti enemmän<br />
multaa kuin kuitupellavaa tai hamppuja korjattaessa.<br />
Tiheään kylvettyjen kasvien pää- ja sivujuuret<br />
risteilivät toistensa lomitse, jolloin multapaakut<br />
kiinnittyivät juuriin huomattavasti tiukemmin<br />
kuin kuitulajikkeissa. Kasvikuidut maan pinnan<br />
yläpuolella olivat ohuempia ja kuitukimpuiksi sitoutuneina,<br />
kun juuriin kiinnittyneet kuidut olivat<br />
suureksi osaksi hajonneet peruskuiduiksi ja<br />
olivat karkeampia. Myös siementen poistaminen<br />
kasveista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa<br />
osoittautui erittäin tärkeäksi. Erityisesti öljyhampun<br />
siemenet öljysivät kuidut nopeasti. Tästä<br />
aiheutuu kuitujen laadun heikkenemistä sekä<br />
paloturvallisuusriskin kohoamista kuitujen jatkokäsittelyissä.<br />
Kuitukimppujen hajotusmenetelmät<br />
eivät vaikuta vain päistäreen irtoamiseen, vaan<br />
myös kuitujen käsittelyssä syntyvään pölyyn. Mitä<br />
enemmän kuidut olivat hajonneet peruskuiduiksi<br />
ennen kuidutusta, sitä suurempaa oli pölyäminen.<br />
Vihreinä korjatut kuidut pölysivät vähiten, mutta<br />
samalla kuitujen erottaminen päistäreestä oli vaikeampaa.<br />
Karstauksessa käsin tai koneellisesti valssikarstalla<br />
ilmeni kuitujen irtaantumisessa peruskui-<br />
5 <strong>tutkimus</strong>menetelmät ja tutkimuksen toteutus<br />
duiksi huomattavia eroja. Voimakkaasti cottonisoidut<br />
kuidut nyppyyntyivät helposti koneellisessa<br />
karstauksessa, kun taasraakakuidut avautuivat yksittäiskuiduiksi<br />
vain osittain.<br />
Tarkasteltavina olivat erityisesti raaka-aineominaisuuksien<br />
muutokset raaka-aineita käsin<br />
työstettäessä. Pehmeys, kiilto, vaaleus ja jäykkyyden<br />
alentaminen olivat välillisiä tavoitteita, joita<br />
etsittiin hajottamalla kuitukimppujen välisiä<br />
sidoksia eri tavoin. Peltoliotettujen ja keväällä<br />
korjattujen kuitujen vaalentaminen edellyttävät<br />
erillistä valkaisua, sen sijaan vihreät kuidut tai öljypellavan<br />
tuleentuneiden kasvien kuidut vaalenivat<br />
merkittävästi miedossakin pesuainepesussa.<br />
Valkaisua kokeiltiin lisäksi sekä liottamalla vetyperoksidiliuoksessa<br />
että keittämällä valkaisuaineellisessa<br />
pesuaineliemessä Raakakuitujen ja peruskuiduiksi<br />
hajotettujen kuitujen värjäytymistä<br />
verrattiin käyttämällä reaktiivivärejä neljän prosentin<br />
väripitoisuudella. Cottonisoituihin kuituihin<br />
värit kiinnittyivät tasaisemmin ja värien intensiteetti<br />
oli suurempi kuin raakakuiduissa.<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
neulattu<br />
muottiin<br />
puristettu<br />
muottiin<br />
valettu<br />
Kuva 16. Materiaalitutkielmia<br />
cottonisoiduilla, värjätyillä ja<br />
valkaistuilla öljypellavan kuiduilla<br />
Myös hajun merkitys kuitujen kokonaislaatuun osoittautui merkittäväksi.<br />
Kuivien kuituraaka-aineiden mieto ominaistuoksu muuttui märkänä sitä pistävämmäksi<br />
löyhkäksi, mitä enemmän raaka-aineessa oli vieraita ainesosia tai mitä enemmän<br />
kuitukimput olivat kiinni toisissaan. Kuitujen puhtausasteen kasvaessa ominaistuoksu<br />
vaimeni, mitä on pidettävä tavoiteltavana ominaisuutena yhä enemmän<br />
allergisoituvassa maailmassa. Pehmeys, kiilto, kiharuus ja taipuisuus lisääntyivät vedettäessä<br />
kuitukimppuja veitsen terää vasten, mikä paransi kuitujen ulkonäköä.<br />
Kuitujen ja muiden fraktioiden sidonta-aineena sekä jäykistäjänä käytettiin kuitujen<br />
omia liima-aineita, Kiilto Oy:n PVAc-dispersioliimaa, CMC-liisteriä (SITOL)<br />
sekä epoksia.<br />
”Määrittelemättömät” ominaisuudet eivät ole suoraan mitattavissa ja siksi<br />
käytännön kokeilla oli suuri merkitys muutosten aikaansaamisessa ja hallinnassa.<br />
Materiaalikokeilut mahdollistivat alitajuisen tiedon kokonaisvaltaisen käyttämisen ja<br />
samalla eteen tulleiden poikkeavuuksien käsittelyn ilman käsitteellistämisen pakkoa.