vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taloudellinen arvo<br />
38<br />
Taloudellinen arvo<br />
hienoimmat langat<br />
kasvin varressa kehittyviin muotituotteet erityisen lujiin kuitukimppuihin. hienot langat Raaka-aine soveltui laaja-alaisesti<br />
eri käyttökohteisiin niin käyttötekstiilien kodin tekstiilit kuin teknistenkin tekstiilien<br />
vaatetus<br />
raaka-aineeksi. Erityisesti kosteutta hyvin kestävänä runkokuidut karkeat olivat edistämässä<br />
langat<br />
suodattimet<br />
kauppamerenkulun syntyä, sillä vasta pellavasta kudotut purjeet ja<br />
matot<br />
high-tech -<br />
hampusta punotut<br />
köydet mahdollistivat komposiitit valtameripurjehdukset. (Fröier 1960, 12, 84; Haudek & Viti<br />
pakkausmateriaalit<br />
1978, 122–123, 141.)<br />
autojen sisäosat<br />
taimiruukut<br />
geotekstiilit<br />
paperi<br />
peLLavan JaTekniset hampun sovellukset Tekstiilituotteet viLJeLyaLoJen Kehitys<br />
Kuva 2. Pellavan ja hampun viljelyalat maailmassa 2001–2005 (FAOSTAT 2006)<br />
Kuva 2. Pellavan ja hampun viljelyalat maailmassa<br />
2001–2005 (FAOSTAT 2006)<br />
2 runkokuidut hamppu ja pellava<br />
Tekstiilituotteet<br />
Eri runkokuitutuotteiden taloudellisen arvon suhde massatuotantokapasiteettiin (Kessler, Kohler &<br />
1999, 3)<br />
Verrattaessa pellavan ja hampun viljelyalojen Massatuotantokapasiteetti<br />
kehitystä maailmassa vuosina<br />
hienoimmat langat<br />
muotituotteet 2001–2005 (kuva hienot 2), voidaan langat todeta hampun osuuden olevan varsin marginaalinen.<br />
Kuva 1. Eri runkokuitutuotteiden kodin tekstiilit taloudellisen arvon suhde massatuotantokapasiteettiin (Kessler, Kohler &<br />
Esimerkiksi vuonna 2005 kuituhamppua viljeltiin noin 52 000 hehtaarilla, josta kuitusaanto<br />
Tubach 1999,<br />
oli noin<br />
3)<br />
vaatetus<br />
70 000 kg. Samana karkeat vuonna langat hampun siementä tuotettiin 1,9 mil-<br />
suodattimet<br />
matot<br />
high-tech joonaa - tonnia. Kuitupellavan tuotantoalat ovat maailmanlaajuisesti pysyneet varsin<br />
komposiitit<br />
pakkausmateriaalit<br />
autojen sisäosat<br />
taimiruukut<br />
geotekstiilit<br />
paperi<br />
Tekniset sovellukset<br />
Massatuotantokapasiteetti<br />
vakaina tarkastelussa olevan viiden vuoden jaksolta ollen noin 500 000 ha ja tuotto<br />
lähes 900 000 tonnia kuitua vuosittain. Öljypellavan tuotantoalat ovat vaihdelleet<br />
vuoden 2001 2,6 miljoonasta hehtaarista vuoden 2005 3,1 miljoonan hehtaarin<br />
välillä. Öljypellavan päätuotteena saatavan siemenen tuotanto vuonna 2005 oli yli<br />
142 000 tonnia. (FAOSTAT 2006.) Potentiaalista kuituraaka-ainetta öljypellavan<br />
sivutuotteena syntyi karkeasti arvioiden yli 550 miljoonaa tonnia, joka jäi lähes kokonaan<br />
hyödyntämättä 20 .<br />
Suomessa kuitupellavan ja -hampun viljelyalojen muutokset ovat olleet suuria<br />
vuosina 1996–2005 (kuva 3). Suuret vaihtelut vuoteen 2000 asti johtuivat EU:n<br />
tukijärjestelmästä, jolloin tuki perustui viljeltyyn pinta-alaan. Tästä aiheutui keinottelumielessä<br />
harjoitettua viljelyä. Vuonna 2001 tukijärjestelmä muuttui, jolloin<br />
tuki perustui satomäärään ja lisävaatimukseen kuidun erottamiseen päistäreestä.<br />
Kuitenkaan tuen saanti ei edellyttänyt velvoitetta varsinaisesta jatkojalostuksesta<br />
teollisuuden raaka-aineeksi. Vuodesta 2001 lähtien kuitupellavan ja hampun viljely<br />
on vähentynyt vuosittain. Molempia viljeltiin vuonna 2005 noin 60 hehtaarin alueella<br />
ja nekin alat olivat jakautuneet useammalle viljelijälle. Vuonna 2006 kuitupellava<br />
ja -hamppu sekä öljypellava ja -hamppu liitettiin peltokasvien tuotantosidonnaiseen<br />
suoraan tukijärjestelmään (Hakuopas 2007). Nykytasolla kuitupellavan ja hampun<br />
viljelyllä Suomessa ei ole todellista merkitystä mahdollisina teollisuuden raaka-<br />
aineina. Sen sijaan öljypellavan kysyntä tullee kasvamaan muun muassa funktionaalisten<br />
elintarvikkeiden raaka-aineina (Kortesmaa & al. 2005, 11; Oilseed Flax<br />
Straw Management 2004, 1). Suomessa vuonna 2005 öljypellavan viljelyä tilastoitiin<br />
1 782 ha, josta potentiaalisella 10 % kuitusaannolla saataisiin yli 500 000 kg kuitua.<br />
Suomessa on useita öljypellavan siemeniä jalostavia yrityksiä, esimerkiksi Elixi Oil Oy<br />
ja Oy Linseed Protein Finland Ltd, jotka molemmat ovat panostaneet tuotekehitykseen<br />
ja tutkimukseen öljypellavan siementen eri ainesosien käytöstä funktionaalisissa<br />
elintarvikkeissa. Linseedin tuotteet ja valmistusteknologia on kehitelty koetehtaalla,<br />
ja varsinainen tuotanto alkoi vuoden 2007 lopussa Kauhavalle valmistuvassa tuotantotilassa.<br />
Pellavan siemenet yritys hankkii sopimusviljelijöiltä ja tarkoitus on kasvattaa<br />
viljelyalaa lähivuosina 1 200 hehtaariin. (Palm 2007, B9.)<br />
20 Arviossa on käytetty 1 800 kg keskimääräistä korsisatoa/ha ja 10 % kuitupitoisuutta.<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
3
Change language