vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
vaitoskirja harkasalmi3-155c - Muotoilun tutkimus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
140<br />
kriteerejä, mutta teollisesti hyödynnettäville raaka-aineille on määriteltävä yksilöidyt<br />
laatuvaatimukset eri käyttökohteiden mukaan. Tämä edellyttää strategista yhteistyötä<br />
eri toimijoiden kesken nykyisten irrallisten alihankintaketjujen sijaan.<br />
Tutkimuksessa kehitetty tutkijan mikrobilöydökseen perustuva Fusart-<br />
menetelmä on mahdollistanut käytännössä uudenlaisten tuoteaihioiden kehittämisen.<br />
Keksinnöt ovat harvoin sattumalta syntyneitä. Tässä yhteydessä pseudoserendipisyyden<br />
ja serendipisyyden 50 ero on häilyvä. Kirjoittajan tutkiessa erilaisia<br />
cottonisointi-mahdollisuuksia toi sattuma kokonaan uuden vaihtoehtoisen tavan<br />
kuitujen hajottamiseksi peruskuiduiksi. Tutkimuksen kannalta keksintö sinänsä ei<br />
ole merkityksellinen, vaan sen käytännön soveltuvuus teolliseen kuidun käsittelyyn<br />
sekä sovellettavuus niin langanvalmistuksessa kuin luonnonkuitulujitteisten komposiittien<br />
raaka-aineen prosessoinnissa.<br />
Tutkimuksen sivutuotteena syntyi Fusart-menetelmä runkokuitujen liottamiseksi,<br />
pehmentämiseksi ja cottonisoimiseksi sekä kasvipohjaisten ligniinien poistamiseksi.<br />
Patentti- ja rekisterihallitus on 30.06.2008 annetussa ensimmäisessä teknisessä<br />
välipäätöksessä hyväksynyt tärkeimmät patenttivaatimukset. Keksinnön<br />
jatkokehitys edellyttää monialaista <strong>tutkimus</strong>yhteistyötä, jotta menetelmää voidaan<br />
hyödyntää teollisesti. Keskeisenä ongelmana on selvittää mikrobin vaikutusmekanismit<br />
yksityiskohtaisesti ja mahdollinen vaikuttavien aineiden synteettinen valmistus.<br />
Fusarium-lajit ovat usein kasvipatogeenejä eikä käytetyn kannan mykotoksisuuden<br />
tuottoa tunneta. Lisäksi prosessin tehostamiseksi on selvitettävä, voidaanko käsittelyssä<br />
yhdistää muiden vaikuttavien aineiden käyttöä kuitujen käsittelyssä, esimerkiksi<br />
uuteaineiden poistamiseksi. Veden ja energian säästämiseksi sekä mahdollisimman<br />
hyvän käsittelytuloksen saamiseksi on optimoitava liemisuhde ja sen virtausnopeus<br />
sekä lämpötila. Menetelmän tulee perustua suljettuun vesijärjestelmään, jossa käsittelyvettä<br />
voidaan osittain kierrättää.<br />
Jotta runkokuituja voidaan hyödyntää korkealaatuisten tuotteiden raaka-aineina,<br />
on varmistettava koko tuotantoketjun toimivuus. Tuotantorakenne tulee pitää<br />
riittävän avoimena, jotta se ei olisi liian herkkä markkinamuutoksille. Myös moduulirakennetta<br />
tulee kehittää, jotta eri vaiheet tuotettaisiin parhaimmalla mahdollisella<br />
tavalla. Tuotantoprosessien hajautuminen yhä useammalle toimijalle lisää kokonaissuunnittelun<br />
merkitystä.<br />
Visuaalisuuden ja pehmeyden arviointi perustui pääasiassa tutkijan subjektiivi-<br />
50 Pseudoserendipisyys (pseudoserendipity) tarkoittaa sattumalta keksittyä keinoa päästä etsittyyn päämää-<br />
rään. Serendipisyys (serendipity) kuvastaa sattumalta tehtyä keksintöä, jota ei ole etsitty. (Royston 2000, 5.)<br />
8 johtopäätökset<br />
seen arviointiin, mutta aistivaraista arviointia <strong>tutkimus</strong>menetelmänä voidaan pitää<br />
merkityksellisenä tarvittavien käsittelymenetelmien suuntaamisessa yhdessä kvalitatiivisten<br />
mittausmenetelmien kanssa. Tutkimustuloksilla ei pyritty tilastollisiin tarkkuuksiin<br />
muun muassa rajallisten <strong>tutkimus</strong>olosuhteiden vuoksi. Yhtenä ongelmana<br />
voidaan pitää, että kokeita ei ole tehty vakiokoeolosuhteissa, esimerkiksi ilman kosteuspitoisuutta<br />
ja lämpötilaa ei ole mitattu. Tästä on saattanut aiheutua suurtakin<br />
vaihtelua esimerkiksi punnittaessa kuitujen käsittelyhävikkiä. Toisaalta toistettujen<br />
käsittelyjen määrä oli mittava, ja tulokset olivat varsin yhdenmukaisia keskenään.<br />
Veto- ja hienoustestit tehtiin standardisoiduilla laitteilla vakiokoeolosuhteissa. Ne<br />
ovat osittain verrattavissa Hannele Sankarin (2000a) tuloksiin, vaikkakin rinnakkaismittauksia<br />
on ollut vähemmän. Yleisesti kirjallisuusaineiston pohjalta tehtäviä<br />
vertauksia ei ole voitu tehdä, sillä useimmissa vanhemmissa tutkimuksissa ei ole ilmoitettu<br />
mittausmenetelmiä. Tutkimuksen rajauksen takia käsitellyn raaka-aineen<br />
käyttöominaisuuksia ei tutkittu kankaissa. Tuotekehityksen kannalta tämä olisi ollut<br />
ensiarvoisen tärkeää, mikä tulee ottaa huomioon jatkotutkimuksessa.<br />
Parhaimmillaan kokonaisvaltaiseen näkemykseen tähtäävät konseptit syntyvät<br />
monialaisen työryhmän yhteistyönä. Tässä tutkimuksessa monialaisuus toteutui vain<br />
yksittäisissä vaiheissa, kuten mikrobin kasvatuksessa sekä arvioitaessa korjuumenetelmien<br />
vaikutuksia käytäntöön. Yhteistyö Helsingin yliopiston soveltavan kemian<br />
ja mikrobiologian laitoksen tutkijoiden Sari Galkinin ja Pekka Maijalan sekä Viikin<br />
opetus- ja <strong>tutkimus</strong>tilan yliteknikko Eero Lammisen kanssa oli intensiivistä ja innostavaa,<br />
mikä perustui osallistujien henkilökohtaiseen motivaatioon. Yhteistyön<br />
kannalta ongelmana oli fyysinen etäisyys. Pienet, mieleen juolahtaneet kysymykset<br />
tarvitsisivat jatkuvaa keskusteluyhteyttä, sillä sähköpostitse käytävä yhteydenpito on<br />
pikemminkin faktojen vaihtamista eikä mahdollista vasta oraallaan olevien ajatusten<br />
vaihtamista. Yksi keskeinen tekijä on erikoisterminologioiden yhteensovittaminen.<br />
Tutkimuksessa käytännön kokeiden merkitys ja niiden visualisointi konkreettisiksi<br />
hahmomalleiksi auttoi eri tieteenalojen edustajien välistä kommunikointia.<br />
Monitieteinen lähestymistapa on haastava ja muotoilijatutkijalle asetetut odotukset<br />
eri tieteenalojen tiedon ja taidon hallinnasta ovat suuret. Tästä seuraa väistämättä osittaista<br />
epätäsmällisyyttä ja liian yleispiirteistä tarkastelua. Lisäksi tutkimuksen käytännön<br />
kokeisiin on ollut käytettävissä hyvin rajalliset taloudelliset resurssit, mikä on<br />
rajoittanut tehtävien kokeiden ja ostopalveluina tehtyjen työsuoritusten määrää.<br />
Runkokuitujen jalostaminen lyhytkuitumenetelmin ei ole suinkaan ajatuksena<br />
uusi. Tutkimusta on tehty maailmanlaajuisesti, mutta yhä ongelmana on kaupallisten<br />
kilpailukykyisten sovellusten puuttuminen. Tässä tutkimuksessa kehitetty<br />
runkokuituja lyhytkuitumenetelmin<br />
141